Moitteet hallituksen EU-vaikuttamiselle: Hoipertelevaa ja jälkijättöistä

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen mukaan uhkana on, että Suomi ajautuu päätöksenteossa ajopuuksi.
Euroopan komission päärakennus Brysselissä. LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN
Euroopan komission päärakennus Brysselissä. LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN

Seuraavan hallituksen tulee ottaa vahvempi ote vaikuttamistyössä Euroopan Unionin suuntaan, kirjoittaa kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Uuden Suomen blogissaan Virkkunen arvioi Suomen EU-politiikkaa tiukasti. Seuraavan hallituksen tulee Virkkusen mukaan priorisoitava Suomelle tärkeimmät vaikuttamisen kohteet ja varattava riittävät resurssit vaikuttamistyötä varten.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– On selvää, että yhtä hoiperteleva ja jälkijättöinen EU-linja ei voi jatkua, Virkkunen kirjoittaa.

Hänen mukaansa uhkana on, että Suomi ajautuu päätöksenteossa ajopuuksi.

– Kuluneelta hallituskaudelta tästä on ikäviä esimerkkejä. Kun Marinin hallituksella on ollut sisäisiä ristiriitoja, eikä se ole kyennyt ajoissa muodostamaan omaa kantaansa, on Suomi jäänyt päätöksenteossa paitsioon, Virkkunen kirjoittaa.

– Kun komissio esimerkiksi esitteli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä taksonomian ilmastokriteerit, Suomen hallitus vatuloi kantaansa yli puoli vuotta. Päätöksentekoon se kykeni vasta muutama viikko ennen ratkaisevaa äänestystä. On selvää että muihin vaikuttaminen oli silloin jo myöhäistä.

Virkkusen mukaan Suomen viranhaltijat Brysselissä ovat vaikeassa tilanteessa, sillä he joutuvat toimimaan ennakkovaikuttamisessa pelkästään yleiskirjausten, kuten hallitusohjelman ja EU-selonteon varassa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Suomen virallinen vaikuttaminen on usein tapahtunut vasta kun EU-parlamentti ja ministerineuvosto jo käsittelevät komission esitystä. Tällöin ollaan auttamattomasti myöhässä, Virkkunen kirjoittaa.

Vaikuttamistyö tulee Virkkusen mukaan tehdä silloin, kun komissio valmistelee strategioita, työohjelmia ja lainsäädäntöehdotuksia.

– Jos esitykset tehdään jo lähtökohtaisesti Suomen kannalta huonolle raiteelle, pienellä maalla on jälkikäteen armottoman kova työ koota liittolaisia näitä kantoja kääntämään.

Kansanedustaja luettelee ministerille potentiaalisia leikkauskohteita.
Bart De Weverin mukaan EU:n on saatava käyttöönsä halpaa energiaa.
Valtiovarainministeri sanoo pitävänsä ehdotusta hyvin epärealistisena.
Mainos