Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri arvioi Nato-jäsenyyden merkitsevän suurta muutosta nykytilanteeseen verrattuna, vaikka Suomi on tehnyt yhteistyötä puolustusliiton kanssa jo 1990-luvulta lähtien.
– Siirtyminen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta Nato-jäseneksi edellyttää meiltä merkittäviä muutoksia ja monella tapaa uutta ajattelua, kun siirrytään puolustuksessa yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen, Pekka Toveri kirjoittaa Iltalehdessä.
Suomen rooli ja tavoitteet Natossa alkavat hänen mukaansa kunnolla hahmottua vasta jäsenyyden myötä. Jo tässä vaiheessa on varmaa, että uusien toimintakulttuurien ja -tapojen omaksuminen vie jopa vuosikymmenen.
– Jäsenyyden todennäköisesti pian ratketessa meidän täytyy keskittyä siihen, että saamme muodostettua Natoon liittyvät kansalliset käytänteet, kuten poliittisen päätöksenteon rakenteet. Nato kun on ensisijaisesti poliittinen liitto, missä sotilaiden toimintaa ohjataan poliittisella päätöksenteolla, kenraalimajuri evp. sanoo.
Eduskunnan rooli Suomen Nato-politiikan alkutaipaleella on keskeinen.
– Suomi on tottunut toimimaan kansainvälisissä järjestöissä, mutta Nato on luonteeltaan ja rakenteeltaan hyvin erilainen toimija. Liittokunnan tärkein tehtävä kun on taata jäsenvaltioiden turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin, mukaan lukien ydinaseiden käyttö, Pekka Toveri toteaa.
Nato-jäsenyyden myötä puolustuksemme kulmakivet, kuten yleinen asevelvollisuus ja laaja reservi, eivät poistu. Pekka Toverin mukaan on silti varauduttava siihen, että Naton Suomelle määrittämiin suorituskykytavoitteisiin ja avunantovelvoitteisiin ei kyetä vastaamaan pelkästään kantahenkilökunnan voimin.
– Uusia ratkaisuja näihin vastaamiseksi joudutaan tulevina vuosina pohtimaan ja ne todennäköisesti edellyttävät myös lakien muuttamista. Kansallisesti säilytämme myös aina päätösvallan siitä, mitä ja mihin resursseja tai joukkoja tilanteen niin vaatiessa lähetettäisiin. Myös tässä eduskunnan keskeinen rooli ja päätöksentekokyky korostuu, Toveri toteaa.
Madridin huippukokouksessa heinäkuussa 2022 Natolle hyväksyttiin uusi strateginen konsepti, jossa pelotteen ja puolustuksen merkitys korostuu. Pekka Toverin mukaan tämä on Naton pääasiallinen tehtävä myös jatkossa, ja tähän rooliin myös Suomen on syytä alkaa rakentaa Nato-politiikkaansa.
– Tämä on tehtävä ennen kaikkea niin, että saamme pienenä maana äänemme kuuluviin ja pääsemme edistämään emme vain Suomen, vaan myös koko liittokunnan turvallisuutta. Työ Nato-Suomen rakentamiseksi on vasta alussa, kenraalimajuri evp. sanoo.