Kelan tutkijat suosittelevat kotihoidontuen jaksojen lyhentämistä ja yksityisen hoidon tuen kasvattamista pienituloisille. Näkemystään he perustelevat sillä, että lastenhoidon tuet ovat eriarvoistavia ja siksi niitä tulisi muuttaa.
Tutkijat uskovat, että kotihoidontuen tukimäärän porrastaminen lapsen iän perusteella parantaisi sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yksityisen hoidon tuen kasvattaminen pienituloisille lisäisi lasten yhdenvertaisuutta.
Suomessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen harvemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Kelan mukaan kotihoidon tuki vähentää varhaiskasvatukseen osallistumista tukemalla alle 3-vuotiaan kotihoitoa, ja samalla se heikentää naisten työllisyyttä.
Toisaalta varhaiskasvatuksen hinta ja vaikeudet saada lapselle päiväkotipaikka arjen kannalta käytännöllisestä paikasta estävät suomalaisia perheitä käyttämästä varhaiskasvatusta useammin kuin perheitä muissa Pohjoismaissa. Varhaiskasvatusmaksuja onkin alennettu useasti.
– Useimmat viimeaikaiset hallitukset ovat painottaneet sukupuolten välisen tasa-arvon parantamista. Perhevapaauudistus vie oikeaan suuntaan, mutta lastenhoidon tuet nykyisellään voivat estää tasa-arvo-tavoitteiden saavuttamista. Siksi lastenhoidon tukia ja varhaiskasvatuspalveluita pitäisi tarkastella kokonaisuutena, sanoo Kelan tutkija Tapio Räsänen tiedotteessa.
Kotihoidontukea käyttävät lähes pelkästään äidit. Tutkijoiden mukaan tämä johtaa siihen, että pienten lasten äitien työllisyys on verrattain matalaa. Pitkittyneet kotihoitojaksot heikentävät äitien uranäkymiä ja pienentävät heidän eläkkeitään.
– Yksi selkeä keino lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa on lyhentää kotihoidontuen jaksoja, ja se onnistuu parhaiten muuttamalla tukea niin, että se pienenee lapsen kasvaessa, sanoo Räsänen.
Suurempi kotihoidontuki pidentää lasten kotihoitoa. Esimerkiksi sata euroa korkeampi tuki pidentää kotihoitojaksoa keskimäärin 2–3 kuukautta. Jokaista 10 000 syntynyttä esikoislasta kohtaan tämä tarkoittaa 1 600–4 200 vuotta menetettyä äitien työvuotta.
Yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita käyttävät pääasiassa hyvätuloiset perheet. Heille yksityisen palvelun käytöstä muodostuvissa asiakasmaksuissa ei ole merkittävää eroa julkisen varhaiskasvatuksen maksuihin verrattuna. Keskituloisille ja pienituloisille perheille kustannusero on verrattain suurempi, koska kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksut riippuvat perheen tuloista.
Lasten eriytyminen perhetaustan mukaan kotihoitoon ja eri varhaiskasvatuspalveluihin voi olla ongelma myös yhdenvertaisuuden kannalta.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettiin ja pienituloisille suunnattuun yksityisen hoidontuen hoitolisään tuli sadan euron korotus 1.3.2023. Korotus hoitolisään ei kuitenkaan tutkijoiden mukaan riitä.
– Kasvattamalla yksityisen hoidon tuen määrää pienituloisille ja keskituloisille voimme sekä helpottaa julkisen varhaiskasvatuksen painetta, erityisesti kaupungeissa, että tukea eri taustoista tulevien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, sanoo Kelan erikoistutkija ja Åbo Akademin professori Eva Österbacka.