Kolmasosa suomalaisista rahoittaa etuudet ja palvelut

Luvut kertovat EK:n johtajan mukaan tarpeesta kasvattaa työllisyysastetta.
Vastuu julkisten palveluiden rahoituksesta on noin kolmasosalla suomalaisista. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Vastuu julkisten palveluiden rahoituksesta on noin kolmasosalla suomalaisista. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Reilu kolmannes suomalaisista rahoittaa etuudet ja palvelut suomalaisten enemmistölle, kerrotaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n uudessa laskelmassa.

Laskelman mukaan 34 prosenttia suomalaisista kustantaa työtä tekemällä etuudet 57 prosentille suomalaisista. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat eläkeläiset (26 prosenttia väestöstä), työelämän ulkopuolella olevat (16 prosenttia väestöstä) ja lapset (15 prosenttia väestöstä).

Mainos - sisältö jatkuu alla

Palveluiden rahoittajat taas koostuvat kahdesta ryhmästä: Yli 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevista työllisistä (30 prosenttia väestöstä) sekä yrittäjistä (neljä prosenttia väestöstä).

Näiden ryhmien lisäksi yhdeksän prosenttia suomalaisista on omavaraisia. He tulevat toimeen palkallaan, mutta eivät kuitenkaan juuri maksa veroja. Tämä osa väestöstä saa työstään palkkaa alle 2 000 euroa kuukaudessa.

EK:n mukaan laskelma kertoo Suomen heikosta huoltosuhteesta ja osoittaa, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee lisää työvoimaa. Ratkaisuksi EK:n johtaja Sami Pakarinen esittää kannustinloukkujen purkamista, parempaa työrauhaa ja enemmän paikallista sopimista.

– Toimivan demokratian edellytys on toimiva markkinatalous. Meidän on luotava lisää tilaa reilulle kilpailulle, joka vauhdittaa myös kasvua ja tekee tilaa yrittäjyydelle, Pakarinen sanoo.

Pakarinen huomauttaa, että 2000-luvulla ei ole juuri tehty päätöksiä, jotka olisivat lisänneet työvoiman määrää. Tämä on ongelmallista, sillä julkiset palvelut edellyttävät korkeaa työllisyysastetta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Laadukas koulutus, infrastruktuuri ja ikäihmisten palvelut eivät synny itsestään. Ne syntyvät työn kautta, Pakarinen toteaa.

 

Hallitus vakauttaa ryhmäjohtajan mukaan tilannetta ja luo ennakoitavuutta.
Geopoliittinen tilanne voi haitata talouden elpymistä.
Iranin sodan aiheuttaman energiashokin arvioidaan heikentävän talouden näkymiä.
Mainos