Luku ei sisällä liikennerikoksia. Toissa vuodesta rikoslakirikosten keskimääräinen tutkinta-aika piteni 4,8 prosenttia eli kahdeksan päivää ja vuodesta 2020 peräti viidenneksen eli 29 päivää kertoo Uutissuomalainen.
Vuodesta 2020 tutkinta-ajat ovat pidentyneet esimerkiksi omaisuus-, huumausaine- ja henkirikoksissa, jotka ovat tyypillisiä rikoslakirikoksia.
Viime vuonna vain seksuaalirikosten keskimääräinen tutkinta-aika oli lyhyempi kuin vuosina 2020–2021.
Poliisihallituksen arvion mukaan rikostutkinnan henkilöstöä tulisi lisätä noin 300:lla, jotta tutkinta-aikoja voitaisiin lyhentää merkittävästi ja tutkinnan laatu turvata nykyiseen verrattuna.
– Rikostutkijoiden määrän lisääminen noin 300:lla vaatisi viitisen vuotta peruskoulutuksen kesto huomioiden. Toki poliisilaitokset voivat kohdentaa resurssejaan sisäisesti rikostutkintaan, joskin tämä aiheuttaa vajauksen toisaalle. Tämän takia tarvitsemme kestävämmän ratkaisun, poliisitarkastaja Kari Siivo Poliisihallituksesta toteaa Uutissuomalaiselle.
Tutkinta-aikoja on pidentänyt henkilöstövajauksen lisäksi se, että poliisi tutkii yhä laajempia ja vaikeampia rikosvyyhtejä.
– Tutkinnan vaativuus ja toimintaympäristö muuttuvat koko ajan, eikä merkittävää muutosta ole odotettavissa. Esimerkiksi petos- ja pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut voimakkaasti.
Eduskunnan oikeusasiamieskin totesi hiljattain, että poliisin resurssit ovat riittämättömät tehtävämääriin nähden.
Onnistumisena Siivo pitää lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinta-aikojen lyhentymistä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön keskimääräinen tutkinta-aika oli viime vuonna 274 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 356 päivää. Pudotusta tuli liki neljännes.
– Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaa on kehitetty voimakkaasti ja tutkintaa on keskitetty poliisilaitoksilla. Todennäköisesti vanhaa ruuhkaa on saatu purettua, jolloin uusia juttuja kyetään tutkimaan nopeammin ja tehokkaammin.