Syynä tähän on rakennuskustannusindeksin vuosimuutos, joka kohosi kesäkuussa lähes kymmeneen prosenttiin. Ensi vuoden kiinteistöveroa tämä indeksimuutos olisi nostamassa 7–9 prosenttia.
Kasvavien energiakulujen ja hintojen nousun kanssa kamppaileville kiinteistöveron roima korotus tarkoittaisi merkittävää lisätaakkaa. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli vaatii hallitukselta pikaisia päätöksiä korotuksen estämiseksi.
– Kiinteistöverouudistuksen kaatoi tänä vuonna huoli asumisen kustannusten rajusta noususta. Samalla argumentilla voidaan perustella nyt indeksitarkistuksen merkittävä kohtuullistaminen, toteaa johtaja Miika Kotaniemi Raklista.
Rakennusten kiinteistöveron lähtökohtana on jälleenhankinta-arvo, jonka laskenta perustuu asetuksessa määritettyihin yksikköarvoihin. Arvoja tarkistetaan joka kesäkuu rakennuskustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Indeksin tuorein vuosimuutos on 9,4 prosenttia, mikä tarkoittaa suuruusluokkana 7–9 prosentin korotusta kiinteistöveroon.
Kotaniemen mukaan kiinteistöveron korotus iskee kovaa kansalaisiin tilanteessa, jossa rasitteena ovat myös ennätyksellisen kallis sähkö ja energia sekä nouseva korkotaso.
– Tiedossa olevaa indeksikorotusta tulisi nyt hillitä merkittävästi, sillä veron nousu siirtyisi sellaisenaan tai vastikkeissa omistusasujien sekä liike- ja toimistotilavuokralaisten maksettavaksi. Vaikutukset tulevat näkymään laajalti kansalaisten kukkarossa.
Jälleenhankinta-arvojen indeksitarkistuksen tavoitteena on ollut, että rakennusten verotusarvojen muutokset heijastelisivat jossain määrin muutoksia rakennuksen markkina-arvossa.
Nyt historiallisen korkeaa indeksitarkistusta ollaan kuitenkin tekemässä tilanteessa, jossa kiinteistöjen hinnat ovat pikemminkin laskussa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna rakennuskustannusindeksin vuosimuutos on ollut keskimäärin alle kaksi prosenttia.
Kotaniemi huomauttaa, että nykyisen mallin tuoma epävarmuus ei ole kestävällä pohjalla.
– Kiinteistöveron jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteita tulisi muuttaa ripeästi. Esimerkiksi viiden vuoden keskiarvo voisi olla toimiva tapa, joka toisi ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä, hän esittää.
Kiinteistövero on jo nyt kiinteistöjen ylläpidon suurin yksittäinen menoerä.