Näin Nato-jäsenyys muuttaa Suomea – viisi kohtaa

Kansallisesta puolustuskyvystä ei tule tinkiä Nato-Suomessakaan, painottaa Jarno Limnéll.
Millainen on Nato-Suomi? LEHTIKUVA / Jussi Nukari / pfp 2003
Millainen on Nato-Suomi? LEHTIKUVA / Jussi Nukari / pfp 2003

Työelämäprofessori Jarno Limnéll on jakanut Twitterissä viisi huomiota siitä, miten Nato-jäsenyys muuttaa Suomea. Osaa näistä Limnéll on käsitellyt laajemmin eilisessä haastattelussaan Verkkouutisille.

Limnéll huomauttaa, että aiemmasta pitkään kestäneestä ”kyllä vai ei”-Nato-keskustelusta on ”nyt aika siirtyä pohdintaan, millainen Nato-maa Suomen tulisi olla”.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ensimmäinen on huomio liittyy ajattelutavan muutokseen.

– Jatkossa meitä tuetaan sotilaallisesti, mutta liittoutuneen Suomen pitää olla valmis tukemaan muita Nato-maita sotilaallisesti. Tämä on kaksisuuntainen tie: emme ole yksin, mutta emme jätä muitakaan yksin. Yhteiset turvatakuut Naton uskottavuuden perusta.

Toinen huomio liittyy kansalliseen puolustuskykyyn.

-Kansallisesta puolustuskyvystä ei voi tinkiä – päinvastoin. Suomen kannattaa viestiä tätä muille jäsenmaille, joiden vahva kansallinen puolustuskyky on meidän etu. Suomen huolehdittava esimerkillisesti omasta puolustuskyvystä ja -tahdosta ja puolustusbudjetista.

Kolmas huomio on Suomen upseerivaje.

Poimintoja videosisällöistämme

– Nato-jäsenyyden myötä tarvitaan upseereita (ja muita henkilöitä) sijoittaa erilaisiin Nato-tehtäviin. Tämä merkitsee entisestään kasvavaa henkilöstövajetta, ja lisäksi on huolehdittava myös työssä jaksamisesta. Tämä henkilöstöasia on kiireellinen ratkaistavaksi.

Neljänneksi Suomen tulee erikoistua eli profiloituakin johonkin sille itselleen tärkeään turvallisuuspolitiikan suuntaan.

– Etenkin pienemmän jäsenmaan on Naton sisällä hyvä erottautua positiivisesti jollakin erikoisosaamisen alueella, jotain millä luodaan omaa profiilia. Tätä on tietoisesti rakennettava. Hybridiuhkat ja kokonaisturvallisuuden malli voisi olla meille tällainen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ja viimeisin eli viides kohta liittyy viestintään ja demokratiaan.

– Kuten muutoksessa aina, viestinnällä on hyvin keskeinen rooli. Nato-Suomen pohdinnat eivät saa jäädä pienen piirin asiaksi. Aktiivinen kansalaisviestintä ja kansalaisten osallistaminen avainasemassa, jotta yleinen vahva tuki Nato-jäsenyydelle säilyy myös jatkossa.

Kevään suurin arktinen Nato-harjoitus järjestetään Suomessa ja Norjassa.
Meppi pohtii, missä vaiheessa Eurooppa myöntää totuuden turvatakuistaan.
Yhdysvallat ei ole onnistunut avaamaan tärkeää öljynkuljetusväylää.
Mainos