Valtiotieteen tohtori ja kirjailija Jukka Tarkan mukaan eduskunnan eilinen keskustelu hallituksen turvallisuuspoliittisesta selonteosta osoitti, että “valtavirta turvallisuuden peruslinjasta” taitaa olla vielä vahvempi kuin hän osasi odottaa.
– Eduskuntakeskustelun alkuvaiheessa ei ilmennyt pienintäkään estettä [Suomen] Nato-jäsenyysprosessin käynnistämiselle Naton johdon kanssa. Aloitteen kiireellisyyden korostus oli ehkä puheenvuorojen merkittävin yhteinen piirre, Tarkka toteaa Facebookissa.
Tarkan mukaan Ahvenanmaan edustajan innostus oman vaalipiirinsä aseettomuudesta ja puolueettomuudesta kuitenkin “kiihtyi ylikierroksille”. Tarkan mukaan Ahvenanmaata koskeva lupaus ei pitänyt sisällään puolueettomuutta tai aseettomuutta.
– Se ei kokenut aseettomuutta eikä puolueettomuutta, mutta esti tykistölinnakkeiden rakentamisen. Venäjän sotaväki miehitti Ahvenanmaata ensimmäisen maailmansodan loppuvaheisiin asti.
Valtiotieteen tohtorin mukaan sopimuksen jälkeiset sata vuotta osoittavat, että aina kun Itämerellä on ollut sotatoimia tai aseellista jännitettä, Ahvenanmaalla on ollut vähintään yhden valtion sotavoimia ja se on joutunut sotatoimien kohteeksi.
– Niissä tilanteissa, joita varten vuoden 1921 sopimus on laadittu, Ahvenanmaa ei ole koskaan ollut aseeton eikä puolueeton. Mitä erinomaista on kansainvälisessä sopimuksessa, jonka tarkoitus ei ole kertaakaan toteutunut silloin kun sitä olisi tarvittu, Tarkka kysyy.
Tarkan mukaan Moskovassa vuonna 1940 tehty Ahvenanmaan-sopimus pitäisi välittömästi siirtää “historian tunkiolle”.
– Tämä historian kummajainen ei ilmeisesti häiritsisi Natoa, mutta Suomen suvereniteettia se loukkaa törkeästi. Varsinkin nyt, kun Venäjä on paljastanut todelliset kasvonsa, on kauheaa ajatella Kremlin nimeämien sotilasasiantuntijoiden liikkumista Ahvenanmaan maastossa.