Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti lauantaina kiistellyn lain ei-toivotuista järjestöistä. Laki antaa Venäjän viranomaisille valtuudet julistaa mikä tahansa ulkomainen järjestö tai muu toimija ”ei-toivotuksi” Venäjällä.
Lain nojalla tähän kategoriaan kuuluvat kaikki ne, jotka voivat ”uhata Venäjän perustuslaillista järjestystä, puolustuskykyä tai valtiollista turvallisuutta”.
Venäläinen Meduza on haastatellut yhtä lain laatijoista. Hän on Venäjän parlamentin alahuoneen eli duuman edustaja Aleksandr Tarnavski.
Tarnavski kuuluu vasemmistolaiseen Oikeudenmukainen Venäjä -puolueeseen. Hänen mukaansa laki on suunnattu pääasiallisesti länsimaisia suuryrityksiä vastaan ja, että ei-toivotun statusta sovelletaan järjestöihin, jotka ”aiheuttavat meille ongelmia ja käyttäytyvät ylimielisesti ja röyhkeästi”.
“Laki on vastaus useiden valtioiden Venäjää ja sen ulkomailla toimivia yrityksiä vastaan tekemistä toimista”, Tarnavski toteaa.
Hän mainitsee esimerkkinä Yhdysvaltojen päätöksen sulkea venäläinen asevalmistaja Kalashnikov pois markkinoiltaan osana Ukrainan kriisin vuoksi Venäjään kohdistettuja talouspakotteita.
”Euroopan unioni toimi samoin venäläisiä öljy- ja rahoitusalan yrityksiä vastaan. Sitten kysyimme itseltämme, voisiko Venäjä tehdä samoin ulkomaisille yrityksille”, Tarnavski selittää.
Hän nostaa esiin myös Venäjän talouden alamäkeä huomattavasti vauhdittaneen öljyn hinnan putoamisen. Tarnavskin mukaan kyseessä on Lännen järjestämä Venäjän vastainen toimi.
Tarnavski korostaa, ettei lain tarkoituksena ole toimia samoin kuin Venäjällä jo aiemmin voimaan saatetun “vieraita agentteja” koskeva laki, jonka nojalla Venäjän viranomaiset voivat puuttua ulkomaisten kansalaisjärjestöjen toimintaan.
Uuden lain kohteet löytyvät parlamentaarikon mukaan nimenomaisesti yritysmaailmasta. Tarnavski sanoo, että lain malli on haettu ”kehittyneistä demokratioista”.
Kun toimittaja pyytää Tarnavskia avaamaan väitettään, palaa hän Kalashnikovin tapaukseen ja EU:n pakotepäätöksiin.
”Nämä päätökset tehtiin toimeenpanovallan kautta. Ne olisi voitu hoitaa oikeuslaitoksen kautta, mutta toimeenpanevien elinten päätökset ovat nopeampia”, hän toteaa.
Tarnavskin mukaan tällainen päätöksentekotapa johtaa siihen, että toimien kohde on helppo saada ”listalle”. Esimerkiksi pakotelistalta poistuminen ilman päätöksentekijöiden suostumusta on Tarnavskin mukaan vaikeaa, koska se on tehtävä oikeusteitse.
”Niihin, jotka rikkovat pakotteita, kohdistetaan lännessä rikosoikeudellisia toimenpiteitä. Me päätimme kopioida tämän”, Tarnavski kertoo.
”Ovatko kansalaisliikkeet, jotka vaikka sanovat, että Ukrainassa on venäläisiä sotilaita tämän lain vaikutuksen alaisia”, toimittaja kysyy.
”Ovat”, Tarnavski vastaa.
Hän kuitenkin teroittaa, että päätös on viimekädessä Venäjän oikeusministeriön käsissä.
”Prosessin on oltava julkinen. Meillä on joukkotiedotusvälineet”, hän muistuttaa.
Tarnavskin mukaan lakia ei sovelleta heppoisin perustein. Hän kehuu venäläismedian monimuotoisuutta ja takaa, että lain soveltamiseen liittyvä päätöksentekoprosessi pidetään läpinäkyvänä.
