Kreikan eurokumppanit saivat maanantaina maan johdon suostumaan varsin tiukkoihin ehtoihin vastineeksi Kreikan kolmannesta tukipaketista. 17 tunnin mittaisiksi venyneet neuvottelut olivat uutislähteiden mukaan lähellä päättyä epäonnistumiseen useaan otteeseen.
Niiden lopputulos on merkittävästi tiukempi ohjelma kuin se, jonka kreikkalaiset hylkäsivät hiljattain kansanäänestyksessään.
Kreikassa reaktiot uuteen 86 miljardin euron sopimukseen ovat olleet osin erittäin jyrkkiä. Pääministeri Alexis Tsipraksen Syriza-puolueen sisältäkin on kantautunut runsaasti vastustusta. Puolueessa päätöstä on kutsuttu muun muassa ”nöyryytykseksi”.
Erityisesti kreikkalaisia hiertää sen lainojen vakuudeksi kasattava 50 miljardin euron suuruinen yksityistämisrahasto, jota moni pitää osana suoranaista vallankaappausta. Rahasto olisi kreikkalaisten hallinnassa, mutta eurooppalaiset instituutiot valvoisivat sitä. Jo maratonneuvottelujen aikana twitterissä alkoi levitä kulovalkean tavoin #itsacoup -hasthtag (suom. ”se on vallankaappaus”), jolla sopimusta vastustettiin.
Kreikan julkisen sektorin työntekijät reagoivat sopimusuutiseen aloittamalla heti 24 tunnin lakon. Myös monet Kreikan ammattiliitoista ovat uhanneet lakoilla.
Maanantaina Ateenaan palanneen Alexis Tsipraksen tehtävänä on nyt murjoa euromaiden kanssa tehty sopimus läpi omassa parlamentissaan. Se voi vaatia kovia tekoja.
Syrizan hallituskumppani Itsenäiset kreikkalaiset on jo ilmoittanut, ettei se voi tukea sopimusta. Puolueen johtaja ja puolustusministeri Panos Kammenos rinnasti Kreikalle esitetyn ehdotuksen niin ikään ”vallankaappaukseen”. Tästä huolimatta puolue on ilmoittanut haluavansa pysyä hallituksessa.
Tsipras joutuneekin etsimään sopimukselle tukea hallituspuolueita euromyönteisemmästä oppositiosta. Kreikan parlamentin on sopimuksen mukaisesti äänestettävä useista siltä vaadituista lainsäädäntöuudistuksista jo viimeistään keskiviikkona, jotta sopimuksen kanssa voidaan jatkaa.
Keskiviikkoon mennessä hyväksyttäviin toimiin kuuluvat esimerkiksi arvolisäverotuksen virtaviivaistaminen ja veropohjan laajentaminen, ennakoivat toimet eläkejärjestelmän pitkän ajan kestävyyden parantamiseksi, Kreikan tilastotoimiston riippumattomuuden varmistaminen sekä talous- ja rahaliiton finanssisopimuksen olennaisten kohtien täysimääräinen täytäntöönpano.
Kreikka tarvitsee lisäksi kiireistä rahoitusta, jotta se selviää heinä- ja elokuussa erääntyvistä veloistaan. Kreikan veloista erääntyy viikon päästä seitsemän miljardia. Ensi kuussa maksettavaa on kahdeksan miljardia lisää.
Euroryhmän valtiovarainministerit neuvottelivat väliaikaisrahoituksen järjestämisestä maanantaina illalla, mutta sopua ei syntynyt.
– Lähtökohtana on ilman muuta se, että ei uutta rahaa. Eikä varsinkaan sellaista rahaa, joka ei ole lainaa. Lähtökohdat ovat siinä mielessä nykyinstrumenttien valossa vaikeat. Uskon, että joku ratkaisu löytyy, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) totesi kokouksen jälkeen.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem taas sanoi, ettei ”avainta ongelmaan” ole vielä löydetty.
Euroryhmä jatkaa neuvotteluja tänään tiistaina.
