Arvostettu historioitsija ja sotilasstrategian asiantuntija Edward Luttwak arvioi Foreign Policyn kirjoituksessaan, että Turkissa vallankaappausta suunnitelleet sotilaat epäonnistuivat kahdessa keskeisessä tekijässä. Osallistujien määrästä ei hänen mukaansa ollut kyse, sillä alkuvaiheen onnistumiset olisivat saaneet muitakin lähtemään mukaan. Tärkeimmät sotilasjohtajat jäivät kuitenkin nyt yrityksen ulkopuolelle.
Onnistuneen vallankaappauksen ensimmäinen sääntö on Luttwakin mukaan kaapata tai surmata istuva hallitsija. Nyt presidentti Recep Tayyip Erdogan jäi vapaaksi ja sai kutsuttua kannattajansa viestintävälineiden avulla kaduille vastustamaan vallananastajia kenenkään estämättä. Kymmenet tuhannet kannattajat olivat liikaa tuhansissa lasketuille kaappareille.
Toisena sääntönä hän pitää liikkuvien ja suunnitelmaan kuulumattomien joukkojen liikkumisen estämistä tai niiden sijoittamista riittävän kauas. Niinpä kasvavan tuen sijaan kaappaus kohtasikin tilanteen kehittyessä lisääntyvää vastarintaa. Toisella säännöllä ei kuitenkaan hänen mukaansa ole niin paljon merkitystä, koska ensimmäisessä epäonnistuttiin.
Luttwak pitää televisiokuvia vastarintaan nousseesta kansasta erittäin paljastavina. Paikalla oli vain viiksekkäitä miehiä, eikä ainoatakaan naista. Hänen mukaansa maalliset turkkilaiset miehet välttävät viiksien kasvattamista tiukasti. Lisäksi kannattajat huusivat uskonnollisia iskulauseita. Tämä on Luttwakin mukaan linjassa myös Erdoganin ajamien islamilaiseen valtioon tähtäävien uudistusten kanssa.
Uudistuksien myötä esimerkiksi uusia moskeijoita on hänen mukaansa rakennettu runsain määrin, maallisia kouluja on suljettu ja oppilaita ajettu islamilaisiin kouluihin, alkoholin käyttämistä on rajoitettu ja huivien käyttö on jälleen sallittu paikoissa joissa se oli aiemmin kielletty.
