Verkkouutiset

Tätä Putin tavoittelee: Turkista, Venäjästä ja Iranista uusi vallan kolmio

Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa tänään Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin Pietarissa, Venäjällä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Eilen Vladimir Putin tapasi Iranin presidentin Hassan Rouhanin Bakussa, Azerbaidžanissa. Mukana oli myös isäntämaan presidentti Ilham Alijev.

Kolmen valtion presidenttien tapaamisessa keskusteltiin kauppasuhteiden kehittämisestä ja sotilasasioista. Iranin presidentti Hassan Rouhani totesi tapaamisen jälkeen, että Venäjä ja Iran liikkuvat kohti strategista liittolaisuutta.

Tänään Putin tapaa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin. Tassin haastattelussa Erdoğan totesi, että tarkoitus on keskustella yhteistyöstä sotilasasioissa. Jo aiemmin Erdoğan totesi kirjeessään Putinille, että Venäjä on Turkin ”ystävä ja strateginen kumppani”.

Erdoğan kiitteli, että Putin soitti vallankaappausyrityksen jälkeisenä päivänä ja antoi täyden tukensa hänelle. Viesti sisälsi piikin läntisiä johtajia kohtaan, jotka reagoivat turkkilaisten näkemysten mukaan epäröiden ja hitaasti Turkin tilanteeseen. Jälkeenpäin Turkki on syyttänyt Yhdysvaltoja ja Eurooppaa terroristien tukemisesta. Turkki on vaatinut Yhdysvaltoja luovuttamaan maassa maanpaossa elävän uskonnollisen johtajan Fethullah Gülenin, jota Erdoğan syyttää vallankaappauksen suunnittelusta.

Myös Iran antoi vallankaappausyrityksen jälkeen täyden tukensa Turkille. Venäjälle ja Iranille Erdoğanin ihmisoikeuksien vastaiset toimet vastarinnan nujertamiseksi eivät ole ideologinen ongelma.

Syyrian ratkaisu Venäjän ehdoin

Uusi kumppanuus Turkin kanssa palvelee Venäjän etua monin tavoin. Nato-maa Turkin kritiikki läntisiä liittolaisia kohtaan luo juopaa läntisen liittouman välille, mikä palvelee Venäjän tavoitteita länsiliittouman heikentämiseksi.

Lähitulevaisuudessa keskeisintä Venäjälle on Syyrian sisällissodan ratkaiseminen Venäjän etujen mukaisesti. Tässä Turkilla on keskeinen rooli.

Siitä kielivät myös Erdoganin ennen Pietarin tapaamista esittämät kommentit.

– Käytännössä Venäjä on avain ja tärkein toimija rauhan aikaansaamiseksi Syyriassa. Uskon, että on tarpeen ratkaista kriisi yhteisillä toimilla Venäjän ja Turkin välillä. Jos keskustellaan osallistujien laajentamisesta, kerroin jo rakkaalle ystävälleni Vladimirille [Putin] aiemmin: jos tarpeen, otamme Iranin mukaan pyrkimyksiimme. Voimme myös kutsua Qatarin, Saudi-Arabian ja Yhdysvallat, Erdoğan sanoi vastikään Tassin haastattelussa.

Hän totesi, että jos muut maat eivät ole halukkaita osallistumaan pyrkimyksiin Syyrian sisällissodan ratkaisemiseksi, Turkin ja Venäjän on mahdollista toimia kaksistaan. Erdoğanin sanavalinnat osoittavat, että Turkki näkee Syyrian suhteen ensisijaiseksi kumppanikseen Venäjän, mutta ei sulje pois myöskään yhteistyötä Iranin kanssa. Persianlahden maat ja Yhdysvallat tulevat yhteistyökumppaneina kyseeseen Erdoğanille vain viimesijaisina vaihtoehtoina, jos ne suostuvat Venäjän ja Turkin kutsuun.

Lännen ja Persianlahden maiden kannalta Venäjän, Turkin ja Iranin muodostamassa vallan kolmiossa olisi kyse kauhukuvasta, joka vahvistaisi Iranin asemaa koko alueella. Sillä saattaisi olla vaikutuksia myös Irakin poliittiseen asennoitumiseen tulevaisuudessa. Iranin vahvistuminen taas heikentäisi Persianlahden maiden turvallisuustilannetta.

Al-Assad syrjään, hallinto jää

Erdoğan totesi Tassin haastattelussa, että se vaatii Syyrian presidentti Bashar al-Assadin syrjäyttämistä, koska tämä on vastuussa 600 000 ihmisen kuolemasta. Sen sijaan Erdoğan ei vaatinut al-Assadin hallinnon syrjäyttämistä ja vapaiden vaalien järjestämistä.

Venäjä on osallistunut Syyrian sisällissotaan ilmapommituksilla ja maavoimien erikoisjoukoilla viime syyskuusta lähtien. Al-Assadin joukkojen puolella ovat taistelleet myös Iranin vallankumouskaarti ja Iranin tukema libanonilainen terroristijärjestö Hizbollah. Tosiasiassa siis siviiliväestöön kohdistuvista iskuista ovat vastuussa presidentti al-Assadin lisäksi myös Turkin uudet kumppanit Venäjä ja Iran.

Turkki on Syyrian sisällissodan alusta lähtien tukenut Syyrian sisällissodassa al-Assadia vastaan taistelevia kapinallisia. Turkin liittyminen Syyrian hallituksen joukkojen, Venäjän, Iranin ja Hizbollahin liittoumaan olisi siten täyskäännös sen aiempaan linjaan nähden.

Uudessa liittoumassa Venäjän ja Iranin kanssa Turkki on kuitenkin altavastaajan asemassa. Syyriassa Turkki joutuu luopumaan omista tavoitteistaan sunni-islamilaisten liittolaistensa tukemisessa.

Turkin motivaatio lähentyä Venäjää ja Irania johtunee enemmän Erdoğanin pyrkimyksistä oman valtansa vahvistamiseksi kotimaassa.

Vaikka Erdoğan on saanut nujerrettua häntä vastaan kohdistuneen vallankaappausyrityksen, autoritäärisen johtajan asema ei ole pitkällä tähtäimellä turvassa, jos talous sakkaa. Venäjän pakotteiden purkaminen, venäläisen turismin elpyminen, kaasuputkihanke ja ydinvoimalahanke Venäjän kanssa ovat Erdoğanin kipeästi kaipaamia taloudellisia oljenkorsia.

Läntisille yrityksille autoritäärinen ja lännestä erkaantuva Turkki on kuitenkin yhä riskialttiimpi investointikohde ja vähemmän houkutteleva turistikohde.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)