Georgian ja Venäjän vuonna 2008 käymä viisipäiväinen sota Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa osoittaa nykyisten panssarintorjuntaohjusten toimivuuden, sotilasasioihin erikoistunut toimittaja Robert Beckhusen kertoo blogissaan.
Kevyet moottoroidut venäläisjoukot ja ossetialaiset sotilaat onnistuivat Beckhusenin mukaan tuhoamaan useita georgialaisia panssarivaunuja panssarintorjuntaohjuksilla heti konfliktin alussa ja saivat georgialaiset tankit vetäytymään.
Beckhusen muistuttaa, että Georgian ja Venäjän lyhyt sota oli 2000-luvun ensimmäinen symmetrinen konflikti.
”Sen aikana Georgia menetti puolet 75:stä taisteluihin osallistuneista panssarivaunuistaan. Luvut ovat tyrmääviä. Venäjä lähetti jo sodan toisen päivän jälkeen 120 T-72-panssarivaunua ja noin 300 BMP-3- ja BTR-80-panssariajoneuvoa taistelukentälle”, Beckhusen kirjoittaa.
”Yhtä tyrmäävää on sekin, että kaikista näistä panssareista huolimatta, ei ole uskottavia todisteita siitä, että yksikään niistä olisi tuhonnut vihollisvaunun.”
Beckhusenin mielestä georgialaisten tappiot kertovat panssarintorjunta-aseiden tehosta.
Panssarintorjunta-aseita Yhdysvalloista
Beckhusenin mukaan Georgian sodan taisteluita on analysoitu tarkasti Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
Pelko Venäjän panssareista yhdessä Ukrainan konfliktin kanssa on saanut Baltian maat vahvistamaan panssarintorjuntakykyään.
Yhdysvallat hyväksyi hiljattain 350 FGM-148-panssarintorjuntaohjuksen myynnin Virolle. Ohjus tunnetaan nimellä Javelin. Kaupan arvo on noin 43 miljoonaa euroa.
Beckhusenin mukaan Viro päätti ostaa suunniteltua enemmän ohjuksia Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumien jälkeen.
Viime vuonna Baltian maat ostivat myös yhdessä liki 50 miljoonan euron edestä ruotsalaisia Carl Gustav-panssarintorjuntasinkoja.
Beckhusenin mukaan Baltiassa on ymmärretty, että kylmäpäinen ja hyvin varustettu jalkaväki on nykytilanteessa varsin kova vastus panssarivaunuille, etenkin urbaanissa ympäristössä.
