Saksan eroa euroalueesta ajava Alternative für Deutschland -puolue nousi eilisissä vaaleissa Saksin osavaltiopäiville 9,7 prosentin kannatuksella.
AfD:n odotetaan nousevan osavaltiopäiville myös Brandenburgissa ja Thüringenissä. Molemmissa osavaltioissa järjestetään vaalit kahden viikon kuluttua.
Menestyksestä huolimatta AfD:llä ei ole asiaa hallitukseen ainakaan liittokansleri Angela Merkelin johtaman CDU-puolueen kanssa.
Sekä Saksissa että Thüringenissä CDU on suurin puolue ja johtaa osavaltion hallitusta. Brandenburgissakin CDU on kovassa nousussa mielipidetiedusteluiden mukaan.
Sekä Saksin että Thüringenin pääministerit ovat sanoneet, että CDU ei suostu muodostamaan yhteistä hallitusta AfD:n kanssa. Samoilla linjoilla on myös CDU:n kärkiehdokas Brandenburgissa.
Käytännössä AfD otti osavaltiopäivillä liberaalipuolue FDP:n paikan vapaampaa markkinataloutta ajavana oikeistoliberaalina puolueena. FDP putosi viime syksyn vaaleissa liittovaltiopäiviltä. Nyt se putosi myös Saksin osavaltiopäiviltä saaden vain 3,8 prosentin kannatuksen viime vaalien 10 prosentin sijaan. Myös nationalistipuolue NDP putosi Saksissa osavaltiopäiviltä. CDU pudotti kannatustaan 0,8 prosenttiyksiköllä 39,4 prosenttiin edellisvaaleihin nähden. Entisistä Itä-Saksan kommunisteista ja nuoremman polven vasemmistolaista koostuva Linke menetti kannatustaan lähes kaksi prosenttiyksikköä pudoten 18,9 prosenttiin. Sosiaalidemokraattinen SPD kasvatti kannatustaan kahdella prosenttiyksiköllä 12,4 prosenttiin. Vihreät pääsivät juuri ja juuri parlamenttiin 5,7 prosentin kannatuksella.
AfD perustettiin helmikuussa 2013 kasaamaan yhteen euron tukipolitiikkaa vastustavia tahoja. Puoluetta alettiin nimittää professoripuolueeksi, koska se kasasi yhteen erityisesti talouden alan professoreita puoluejohtoonsa. Vielä syksyn liittovaltiopäivävaaleissa puolue ei onnistunut ylittämään viiden prosentin äänikynnystä. Läpimurron puolue teki kevään europarlamenttivaaleissa, joissa se sai seitsemän paikkaa.
