Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt yritysjohtajien näkemyksiä Suomesta investointiympäristönä. Tarkoituksena on ollut arvioida, miksi Suomi sijoittuu korkealle kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa, mutta menestys ei käänny talouskasvuksi.
Arvioinnin kohteena olivat erityisesti kaivostoiminta, lääketeollisuus, ohjelmointiteollisuus ja vähittäiskauppa.
– Investointimaan valintaan vaikuttavat maan tunnettuus ja mielikuvat maasta. Vaikka yritysten toimintaedellytykset olisivat eri maissa muutoin suhteellisen samanlaiset, jättää investointien keskittyminen Suomen muita maita huonompaan asemaan. Esimerkiksi Ruotsissa on yli seitsemän kertaa niin paljon suurten yritysten Pohjoismaiden pääkonttoreita kuin Suomessa, kertoo johtava tuloksellisuustarkastaja Auri Pakarinen VTV:n tiedotteessa.
Haastateltujen yritysjohtajien kokemusten mukaan markkinointiosaamisen arvostus on Suomessa vähäistä. Pohjoismaisten yritysten viidestäkymmenestä arvokkaimmasta brändistä suomalaisia on vain kuusi.
Lisäksi suomalaisyritykset myyvät verkkokaupassa EU:n keskiarvoa vähemmän. Verkkokaupan kasvaessa yhä suurempi osa suomalaisten kulutuksesta siirtyy siis ulkomaisiin yrityksiin.
Yritysjohtajat kuitenkin arvostivat suomalaisen julkishallinnon ammattitaitoa ja luotettavuutta. Kehityskohteiksi nimettiin viranomaistoiminnan nopeuttaminen, yksinkertaistaminen ja tehokkuuden lisääminen. Esimerkiksi pitkät lupa- ja valitusprosessit sekä EU-standardeja tiukemmat julkisten hankintojen säännökset tuntuivat VTV:n mukaan aiheuttavan harmia eri toimialoilla.
Monilla aloilla, kuten ohjelmointialalla, työntekijöiden osaamisen vanhenemista pidettiin ongelmana. Lääkealalla taas Suomella olisi VTV:n mukaan erinomaiset mahdollisuudet houkutella korkean arvonlisän investointeja maahan, jos se helpottaisi potilasrekistereiden ja biopankkien käyttöä lääketutkimuksessa.
