Verkkouutiset

Asiantuntija: Venäjän vastapakotteet supistaisivat vientiämme kohtalaisen reipasta vauhtia

Venäjä-asiantuntija Pekka Sutela sanoo Kauppalehden haastattelussa, että Venäjän vastapakotteet supistaisivat Suomen vientiä kohtalaisen reipasta vauhtia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sutela ei usko, että eri maiden sisäpoliittisten paineiden johtavan ”dramaattisiin sanktioihin” Venäjää kohtaan, mutta vähäisemmätkin pakotteet voivat olla ongelmallisia nimenomaan Suomelle.

– Venäjä saattaa vastata esimerkiksi matkustusrajoitteisiin irrationaalisesti jollain kohtuuttomalla vastaiskulla.

Sutela viittaa Venäjä asettamaan sianlihan tuontikieltoon EU-maille sen jälkeen kun kahdesta liettualaisesta villisiasta oli löytynyt sikaruttoa.

– Ei siinäkään mitään järkeä ollut.

Hänen arvionsa mukaan vastaiskut supistaisivat Suomen vientiä Venäjälle ”kohtalaisen reipasta vauhtia”.

EU:n valtiopäämiehet pohtivat talouspakotteiden asettamista Venäjälle loppuviikolla pidettävässä huippukokouksessaan.

Pakotteiden ohella heikentyvä rupla syö venäläisten ostovoimaa ja kallistaa tuontituotteita.

Sutelan mukaan suomalaisen onkin pakko hyväksyä, että keskinäisen kaupan kasvu pysähtyy meistä riippumatta jopa vuosiksi. Ennen Krimin kriisiä Venäjän talouden ennustettiin kasvavan 1,5 – 2 prosentin vauhtia.

– Nyt Suomen pankki pudotti ennusteensa 0,8 prosenttiin ja moni muu ennuste liikkuu nollan tuntumassa. Yritysten on mietittävä strategiansa uusiksi, jos keskeinen markkina ei kasva odotetusti. Esimerkiksi vähittäiskaupassa on turha kuvitella kasvua saatavan Skandinaviasta.

Sutela ei näe Venäjällä toimivien rakennusyritysten toimintaympäristön Moskovassa tai Pietarissa järkkyvän tavalla, joka vaatisi nopeita toimenpiteitä.

– Venäjän kasvu on kuluttajaveroista, ja tarvetta rakentamiselle riittää yhä. Jos myöjemmin käynnistyy pitkään toivottu investointivetoinen kasva, se tietää meille vielä parempaa.

Sutelan mukaan ”pullistelevan” Venäjän muskeli riittäisikin sodankäyntiin Ukrainassa. Hän kuitenkin uskoo, että Krimin niemimaalla päädyttävän ”Transnistria-ratkaisun” kaltaiseen jäädytettyyn konfliktiin.

– Vastaavasti Venäjä ei kansainvälisen vastustuksen vuoksi liittäisi Krimiä formaalisti itseensä, mutta varmistaisi miehittämällä asemansa. Mikä tahansa kompromissilta näyttävä ratkaisu auttaisi pitämään taloudelliset vahingot vähäisinä, vaikka poliittiset vaikutukset jäisivätkin pysyviksi. Osapuolet säilyttäisivät kasvonsa, hän sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)