Talouskeskustelijana tunnettu Juhana Vartiainen ehdottaa Suomen Kuvalehden kirjoituksessaan, että ammattiliitot ja hallitus sopisivat työttömyyden tavoitetasosta.
Työttömyyden ollessa tavoitetason yläpuolella ei työehtosopimusperäisiä palkankorotuksia tehtäisi lainkaan.
”Näin palkannousut rajoittuisivat markkinaehtoisiin, yritysten ja yksilöiden yhdessä solmimiin sopimuksiin. Vastaavasti hallitus sitoutuisi tällaisessa tilanteessa esittämään finanssipolitiikan suunnitelman, jolla työttömyys alennettaisiin tavoitetasolle muutaman vuoden kuluessa”, Juhana Vartiainen esittää.
”Tällainen sopimus sopisi Suomen taloudelliseen tilanteeseen enemmän kuin hyvin. Se loisi sijoittajille ja yrityksille selvän näköalan siitä, mille tasolle kansantaloutemme elpyminen voi jatkua ennen kuin kustannusten nousu alkaa hirttää talouskasvun mahdollisuuksia”, Vartiainen kirjoittaa.
Hänen mukaansa ammattiliitoille sopimus olisi uraauurtava, kun se lisäisi ay-liikkeen arvovaltaa ja kansainvälistä arvostusta.
”Ja vaikka en mieti talouspoliittisia suosituksiani ensisijaisesti minkään puolueen näkökulmasta, työllisyyssopimus voisi olla erityisesti suomalaiselle sosialidemokratialle poliittinen pelastusrengas”, Vartiainen toteaa.
Twitterissä Vartiainen huomauttaa, että tes-korotukset tai niiden puute eivät pitkällä aikavälillä vaikuta palkkatasoon.
Hänen mukaansa ”sosiaalidemokraattiset poliitikothan toistavat toistamasta päästyäänkin haluaan lisätä työllisyyttä. Kukaan tuskin epäilee heidän haluaan, mutta keinot uupuvat, ja äänestäjät näkevät sen. ’Työpaikkojen luominen’ homekouluja korjaamalla tai ratoja rakentamalla tuskin nimittäin vaikuttaa lainkaan työttömyyden pitkäaikaiseen, rakenteelliseen tasoon”.
Juhana Vartiaisen mukaan ehdotuksessa parasta on, että ”tällainen sopimus toimisi. Se alentaisi työttömyyttä. Jos se solmittaisiin pysyvästi esimerkiksi 5 prosentin tasolle, rakenteellinen työttömyytemme todella ajan mittaan asettuisi tälle tasolle”.
Hänen mukaansa on turha pelätä, että toimintatapa johtaisi pysyvään palkkojen jämähtämiseen ja tulonjaon pysyvään keikahtamiseen voittojen hyväksi.
”Palkkojen nousu ei tietenkään loppuisi vaan jatkuisi markkinaehtoisesti. Palkat seuraavat tuottavuuden kasvua vääjäämättä kaikissa kypsissä markkinatalouksissa, oli niissä ammattiliittoja tai ei”, hän toteaa.
