Komission muutama vuosi sitten antama suositus asiasta ei ole Kuluttajaliiton mukaan tepsinyt Suomessa.
– Vain direktiivillä tämä asia saadaan Suomessa kuntoon, Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario sanoo, Uutissuomalaiselle.
Komissio antoi suosituksensa ryhmäkanteista vuonna 2013. Siinä esitetään, että myös yksityishenkilöt tai yhteisöt voisivat nostaa kieltokanteen tai vahingonkorvausvaatimuksen, jolla haetaan korvausta toiminnasta aiheutuneesta vahingosta.
Suomessa vain kuluttaja-asiamies voi nostaa ryhmäkanteen. Laki asiasta täyttää ensi syksynä kymmenen vuotta, mutta yhtään ryhmäkannetta ei ole nostettu.
Sarion mukaan Euroopan kuluttajaliitto BEUC on ryhtynyt aktiivisesti ajamaan direktiivin säätämistä komissiossa. Kansallisesti Kuluttajaliitto aikoo vielä tällä hallituskaudella tehdä oikeusministeriöön lakialoitteen ryhmäkanteen laajentamisesta.
Sario ei kuitenkaan ole toiveikas, että laki muuttuisi nopeasti. Hänen mielestään nykyisen kaltainen ryhmäkanne on kuollut kirjain lakikirjassa.
Kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen korostaa Uutissuomalaiselle, ettei Kuluttaja- ja kilpailuvirasto ole vastustanut ryhmäkanneoikeuden laajentamista.
– Meidän puolestamme laajentamiselle ei ole mitään estettä. Mutta jo tämä nykyinen mahdollisuus ryhmäkanteeseen on mielestämme erittäin tärkeä.
Muissa Pohjoismaissa on laajempi ryhmäkanneoikeus. Ryhmäkanteen laajentamisesta tehtiin lakialoite vuosina 2012 ja 2014. Ensimmäisen lakialoitteen allekirjoitti myös nykyinen oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.).
