Liikevaihto on kasvanut, tilauskanta vahvistunut ja henkilöstön määrä kehittynyt suotuisasti. Jotta kasvu voisi jatkua vahvana myös pidemmällä aikavälillä ja työllisyys saataisiin paremmaksi, tarvitaan kiireesti uusia investointeja, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.
– Meillä on lupaavat kortit käsissä, mutta ne on pelattava oikein. Viennin virkoamista on odotettu vuosia, eikä vauhtia saa nyt hyydyttää alkutaipaleen virheisiin. On syytä pitää jalat maassa, sillä ennusteiden mukaan talouden rakenteelliset ongelmat painavat kasvua jo ensi vuonna. Valttikortit ovat hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä, hän tähdensi tiistaina alan Talousnäkymät-raportin julkistamistilaisuudessa.
Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi tammi–huhtikuussa 11 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.
Tilauskantatiedusteluun vastanneet yritykset saivat huhti–kesäkuussa uusia tilauksia euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin tammi–maaliskuussa ja peräti 47 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2016. Tilauksia vauhdittivat muun muassa suuret laivatilaukset.
Toisaalta noin 40 prosenttia vastaajista raportoi tilausten ja tilauskannan vähentyneen kevään ja alkukesän aikana. Lisäksi noin puolet teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä tekee Suomessa joko tappiota tai on heikosti kannattavia.
Myös rekrytoinnit ovat vilkastuneet teknologiateollisuudessa alkuvuonna. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 296 000 eli noin 6 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.
Pula investoinneista uhka hyvinvoinnille
Turunen pitää huolestuttavana, mutta odotettuna Elinkeinoelämän keskusliiton kokoamaa tietoa, jonka mukaan suuri osa teollisuusyrityksistä käy jo täydellä kapasiteetilla.
– Tämä on myönteinen, mutta samalla hälyttävä uutinen näin lyhyen nousukauden jälkeen. Jos kasvu uhkaa sakata kapasiteettipulaan heti alkumetreillä, se ei lupaa hyvää hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja työllisyydelle. Taustalla vaikuttaa tunnettu tosiasia: teollisuuden tuotantokapasiteetti on vähentynyt noin viidenneksen taloustaantuman jälkeen, Turunen toteaa.
¬– Kunnianhimon tasoa on nostettava merkittävästi. Uusia investointeja tarvitaan laajalla rintamalla ja ripeään tahtiin. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta Suomi on kilpailukykyinen investointikohde. Takamatka on tässäkin suuri, sillä kilpailijamaissa
Turunen lähetti terveisiä myös hallituksen budjettiriiheen.
– Yritysten saama julkinen t&k-rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa vain puolet siitä, miten esimerkiksi Ruotsi tukee elinkeinoelämänsä uudistumista. Lisäsatsauksia tarvitaan, sillä hallituksen keväällä tekemät päätökset eivät riitä kompensoimaan edes viime vuosina tehtyjä leikkauksia.
Turusen mukaan vuosittaista t&k-rahoitusta pitäisi kasvattaa 200 miljoonalla eurolla vuoden 2016 tasoon verrattuna. Samoin tulee jatkaa yliopistojen pääomittamista sekä huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta ja ammatillisen koulutuksen korkeasta tasosta. Työvoiman täydennys- ja muuntokoulutusta sekä työperäistä maahanmuuttoa on myös lisättävä.
Lisäksi on pidettävä kiinni hallitusohjelman lupauksesta olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia.
Työmarkkinakierrokselle malttia
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen mukaan työllisyys ja kilpailukyvyn parantaminen ovat syksyn työmarkkinakierroksen ehdottomia ykkösasioita.
– Nyt tarvitaan malttia. Kilpailukykysopimus paransi jonkin verran kilpailukykyä, mutta Suomen Pankissa tehtyjen laskelmien mukaan takamatkaa kauppakumppaneihin on edelleen 5–10 prosenttia. Keskustelu jakovarasta on vaarallista ja ennenaikaista eikä tuo vastausta siihen, miten kestävää kasvua saadaan jatkossa, Inkeroinen huomauttaa.
– Vientivetoinen työmarkkinamalli kariutui, mutta toivottavasti työmarkkinajärjestöt pystyvät silti tämän ajattelutavan mukaiseen toimintaan. Viennin pärjääminen on kaikkien yhteinen etu. Palkkakilpailu olisi pahinta, mitä työllisyydelle voi nyt tapahtua, hän jatkaa.
