Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sanoo, että työehtojen paikallinen sopiminen parantaisi Suomen taloustilannetta.
– Se on hyvin tärkeää talouden joustavuuden lisäämiseksi.
Suomen vienti on supistunut selvästi enemmän kuin muulla euroalueella, hän muistuttaa. Se merkitsee että taloudessa on käyttämättömiä resursseja.
– Juuri silloin kilpailukyvyn parantaminen tukee talouden toimintaa.
Liikasen mielestä palkankorotukset pitää määrittää sen mukaan, mitä vientiyritykset pystyvät maksamaan.
– Lisäksi yrityskohtaiset erot ovat tavattoman suuria ja yritykset itse tuntevat tilanteen parhaiten.
Liikanen puhui tiistaina eduskunnan talousvaliokunnalle Suomen Pankin pääjohtajan kuulemistilaisuudessa.
Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan kilpailukykysopimuksesta. Neuvottelut tulee saattaa päätökseen ensi tiistaihin mennessä, muussa tapauksessa sopimus kaatuu. Paikallinen sopiminen on osa tätä niin kutsuttua kiky-pakettia.
Suomen Pankin mukaan sopimus parantaisi suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja kaventaa 10–15 prosenttia kuilua, jonka Suomi häviää tällä hetkellä Saksalle ja Ruotsille.
– Jos sopimus toteutuu, se parantaa merkittävästi parantaa kilpailukykyä ja kuroo umpeen etumatkaa, jota olemme antaneet, ei kokonaan, mutta merkittävästi, Liikanen sanoo.
Hän myöntää, että aivan viime aikoina sekä Ruotsissa että Saksassa palkat ovat nousseet nopeammin kuin Suomessa. Sekin kaventaa niiden etumatkaa Suomeen nähden.
– Monissa kauppakumppanimaissa euroalueella palkkakehitys on hyvin hidasta.
Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) epäilee, että kilpailukykysopimuksen tarve ei ole niin suuri kuin Liikanen antaa ymmärtää. Ihalainen kertoo vierailleensa vastikään nosturiyritys Konecranesissa, ja hän oli kuullut, että yritysvero ja liian korkeat palkat eivät ole ongelma. Tärkeintä on, että maassa on ennustettavaa talous- ja veropolitiikkaa.
– Herää kysymys, onko yrityspuolen rakennemuutos se, mitä oikeasti pitää tehdä, Ihalainen sanoo.
Kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) muistuttaa, että Konecranes kuuluu yritysten ”premium plus” -luokkaan. Kaikki eivät menesty yhtä hyvin. Esimerkiksi pk-sektorilla on paljon ongelmia.
– Luullaanko meillä oikeasti, että meidän ei tarvitse tehdä näitä rakenteellisia uudistuksia, että kyseessä oli sittenkin vain suhdannekuoppa, johon Suomi sattumalta putosi? Esstilä kyselee.
