Ensi vuoden taloustilanteen arvioidaan vaikuttavan aiempaa enemmän heikentävästi korjaushankkeiden ja ylläpitotoimenpiteiden toteutumiseen.
Barometrin vastaajien taloyhtiöistä 68 prosentilla on ollut kuluvana vuonna jokin korjaushankkeen prosessin osa-alue, kuten hankesuunnittelu-, suunnittelu-, tarjouspyyntö- tai korjausvaihe käynnissä. Tässä on nousua vuoden takaiseen 9 prosenttiyksikköä.
Piharakenteiden ja putkistojen korjaaminen ovat olleet tämän vuoden yleisimmät korjauskohteet. Niitä koskevia korjaustoimenpiteitä oli miltei 12 prosentissa vastaajayhtiöitä. Vesikattoa, märkätiloja sekä ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset koskettivat seuraavaksi yleisimmin.
Seuraaville viidelle vuodelle noin kolmanneksella vastaajista on korjaustarvetta piharakenteissa. Vastaajista hieman alle 30 prosenttia ennakoi korjauksia vaativan ikkunat, ovet ja julkisivu. Vesikattoa ja putkistoja koskevia yhtiöitä arvioidaan olevan runsaat 20 prosenttia vastanneista.
Rahoitusta melko hyvin saatavissa
Barometrin vastaajien suuri enemmistö – 80 prosenttia – kertoo, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan.
Hallitusten edustajat kuitenkin odottavat, että lainaolosuhteet heikentyvät. Hallitusedustajista 36 prosenttia odottaa lainaehtojen heikentymistä ja 56 prosenttia niiden pysymistä ennallaan. Lainaehtojen parantumista odottaa vain seitsemän prosenttia hallitus-vastaajista.
Lainaa kysytään yhä useammalta pankilta. Vähintään kahdelta pankilta lainaa kysyy 75 prosenttia yhtiöistä. Lainatarjouksia saadaan erittäin hyvin, sillä kolme tai useampia tarjouksia oli saanut 48 prosenttia taloyhtiöistä. Toisaalta vain yhdeltä pankilta saatuja lainatarjouksia oli miltei 30 prosentilla vastaajista.
Korjauslainojen marginaalien mediaani on hieman kutistunut. Nyt mediaani oli 1,6 prosenttiyksikköä, kun keväällä taso oli 1,7 prosenttiyksikköä.
Lainoissa pitkien laina-aikojen osuus on kasvanut, mutta yhä noin puolet taloyhtiöiden lainoista on alle kymmenen vuoden pituisia.
Lisä- ja täydennysrakentamista pohtineet harvat
Barometrin erikoisteemana oli tällä kertaa taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentaminen. Vain kolme prosenttia vastaajista oli tällaista hanketta selvittänyt ja hanke on etenemässä. Vastaajista 16 prosenttia kertoi, että lisä- ja täydennysrakentamishanketta on selvitetty, mutta hanketta ei ole aloitettu.
Vastaajista 44 prosenttia kertoi, ettei asiaa ole selvitetty ja miltei kolmannes totesi, ettei asiasta ole edes keskusteltu.
Kiinteistöliiton mukaan tiedontarve on ilmeinen. Vastaajista 55 prosenttia ei tunne lisä- ja täydennysrakentamisen menettelyä, eikä 15 prosenttia osannut sanoa mielipidettään asiassa.
Vastaajissa oli enemmän niitä (36 %), joiden mielestä lisä- ja täydennysrakentamista pitäisi toteuttaa mieluummin yhdessä muiden taloyhtiöiden kanssa kuin yksin (19 %).
Lisä- ja täydennysrakentamisen toteuttamiseen toivottiin kuntien tukea, Vastaajista 59 prosenttia painotti, että kunnat voisivat tukea rakentamista maankäyttökorvausten tai autopaikkavaateen pienentämisen avulla.
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2014 korjausrakentamisbarometri tavoitti 1327 vastaajaa. Vastaajista 1015 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia ja 256 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä. Kysely toteutettiin nettikyselynä 29.9.-15.10.
