Taloustieteen nobelisti Robert Solow kehitti 1950-luvulla mullistavan teorian talouskasvusta. Teorian mukaan talouskasvu syntyy pitkällä aikavälillä kahdesta asiasta: teknologisen kehityksen luomasta tuottavuudesta sekä työvoiman kasvusta.
Solow’n teorian valossa suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus on hyvin haastava. Monelle asiantuntijalle tuottavuuden parannus tarkoittaa digitalisaatiota, eli esimerkiksi pilvipalveluja, robotiikkaa, teollista internetiä ja muita innovaatioita. Jos digitalisaatio osoittautuu aiempien teknologisten vallankumousten veroiseksi, se voisi Suomen Pankin ekonomistin Juha Itkosen mukaan kiihdyttää Suomen talouskasvun jopa neljään prosenttiin.
Ekonomistit ovat väitelleet asiasta kiivaasti. Jotkut, kuten Northwesternin yliopiston professori Robert Gordon uskovat, että tietotekniikan vallankumous on jo nähty: se alkoi 1960-luvulla ja saavutti huippunsa vuosituhannen vaihteen it-kuplan tienoilla.
2000-luvulla innovaatiot ovat Gordonin mukaan lähinnä liittyneet viihteeseen ja tehneet laitteista pienempiä. Koko talouden tuottavuus ei ole kuitenkaan enää juuri kasvanut.
Robert Solow ymmärtää niitä, jotka povaavat uutta teollista vallankumousta. Hän huomauttaa, että kehitys esimerkiksi viestintäteknologiassa on ollut hänen mielestään hämmästyttävää.
– Se laskentavoima, joka nyt mahtuu taskuun, olisi opiskeluaikoinani vienyt kokonaisen kellarikerroksen Harvardin yliopistossa, Solow sanoo.
Ne, jotka uskovat tuottavuuskasvun kiihtymiseen, viittaavat Solowin mukaan juuri älypuhelimiin, robottiautoihin, ”esineiden internetiin”, 3d-tulostukseen ja muihin viime vuosien ihmeellisiin keksintöihin.
– Mielestäni tämä argumentti kuitenkin sekoittaa innovaatioiden nerokkuuden ja niiden taloudellisen merkityksen.
Solow ei siis ole vakuuttunut tuottavuusloikasta, vaan hänen mielestään Gordonin väite pitkästä kituliaan kasvun ajasta on otettava hyvin vakavasti.
– Olemme länsimaissa eläneet viime vuodet aikaa, jolloin tuottavuuskasvu on hidastunut dramaattisesti. Gordonin mukaan se kertoo siitä, että suurten innovaatioiden aika on ohi. Hän uskoo, ettei seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana mikään, mitä kehitämme, tule vastaamaan höyrykoneen kaltaisia keksintöjä, Solow toteaa.
Solow’n mukaan Gordonin povaama pitkä kituliaan kasvun aika on edessä, jos tuottavuuskasvu ei kiihdy.
– Tiedämme, että tuottavuus on ollut talouskasvun tärkein lähde teollisesta vallankumouksesta lähtien. Ja tuottavuus taas on syntynyt teknologisista ja tuotannollisista innovaatioista.
Talouskasvun hidastuminen tarkoittaa rikkaille maille ongelmia, koska ne on rakennettu suuremman toimeliaisuuden varaan. Robert Solow on kuitenkin sitä mieltä, että suomalainen hyvinvointivaltio ei silti mihinkään katoa.
– Jos suomalaisten elintaso kasvaa vuodessa 0,5 prosenttia 2,5 prosentin sijaan, se vaatii totta kai mukautumista. Mutta kyseessä ei silti ole mikään perustavanlaatuinen tragedia.
Nyt 91-vuotias Robert Solow on työskennellyt muun muassa professorina MIT:n yliopistossa ja yhtenä Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn keskeisistä neuvontantajista.
