Suomen talousnäkymät ovat Handelsbankenin mukaan voimistuneet vahvan alkuvuoden ansiosta. Pankki on nostanut tämän vuoden talouskasvuennusteensa 1,8 prosentista 2,7 prosenttiin ja ensi vuoden ennusteen 1,3 prosentista 1,5 prosenttiin.
Handelsbankenin pääekonomistin Tiina Heleniuksen mukaan talouden kasvu on laajapohjaista, kun sekä kotimainen loppukysyntä että ulkomaankauppa vievät noususuhdannetta eteenpäin.
Kotimaista kulutusta tukevat pankin mukaan työllisyyden kasvu ja velanotto. Investointien kasvussa rakentamisella on edelleen keskeinen rooli, mutta pankki muistuttaa, että myös yritysten kone- ja laiteinvestoinnit ovat elpyneet vahvasti viennin kasvun rinnalla.
Vuoden 2019 kasvuennusteensa Handelsbanken pitää kuitenkin ennallaan 0,9 prosentissa.
– Globaali suhdanne alkaa siinä vaiheessa taittua, ja tämä heijastuu luonnollisesti vientimme kasvuun. Uskomme, että myös kulutuksen ja investointien patoutunut kysyntä on tuolloin pääosin purkaantunut, Helenius arvioi.
Suomen talous on hänen mukaansa kipeästi kaivannut voimistuvaa suhdannetta, sillä bruttokansantuote on edelleen noin neljä prosenttia vuoden 2007 lopun alapuolella.
– Toteutuessaan nykyiset kasvuennusteemme saisivat tuon kuilun kurottua, arvioi Helenius.
Globaali kasvu alkaa kypsyä
Globaali kasvu on Handelsbankenin mukaan alkuvuonna pysynyt vahvana, eikä lähietäisyydellä näy äkillistä muutosta heikompaan suuntaan. Silti keskeisissä talouksissa näkyy jo merkkejä siitä, että noususuhdanne on kypsymässä.
– Pitäydymme ennusteessamme, jossa Yhdysvallat on uudessa taantumassa vuonna 2019 ja keskuspankki Fed laskee tuolloin ohjauskorkoaan, Helenius toteaa.
Euroalueella kasvu on ollut vakaata, vaikkakin maltillista parin viimeisen vuoden aikana. Handelsbanken odottaa Euroopan keskuspankin lopettavan obligaatioiden osto-ohjelmansa ensi vuoden puolivälissä ja nostavan sen jälkeen hienoisesti talletuskorkoa. Korko pysyy kuitenkin edelleen negatiivisena, eivätkä lyhyet markkinakorot eivät kohoa juurikaan nollan yläpuolelle.
Kiinassa puolestaan kasvunäkymät heikentyivät loppukeväällä, kun rahapolitiikka kiristyi ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn lisääntyi. Rajua kasvupudotusta ei Kiinassa kuitenkaan Handelsbankenin mukaan nähdä, sillä kiristystoimien tarkoitus on hillitä ylilyöntejä eikä vahingoittaa reaalitaloutta.
