Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina, että yhtiöittämällä valtion väyläomaisuus ”vapautetaan yli toistakymmentä miljardia euroa kehyksiin esimerkiksi terveydenhuollon kehittämiseksi, velan maksamiseksi, koulutuksen edistämiseksi ja maahanmuuton kehittämiseksi”.
Etlan tutkija Hannu Kaseva huomauttaa, että väylänpidon ja uusien liikennehankkeiden siirtäminen julkisen talouden ulkopuolelle ei ole mahdollista.
– Tätä ei tule EU hyväksymään, eikä Suomen kansalliset viranomaiset, että koska se on yhtiö, jossa ei ole konkurssiriskiä ja jossa ei ole vapaata hinnoittelua. Eduskuntahan edelleen tekisi keskeiset päätökset, Kaseva sanoo Verkkouutisille.
Näin ollen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esittelemä ehdotus Suomen väylien yhtiöittämisestä ei toteutuessaan automaattisesti paikkaisi valtiontalouden alijäämiä. EU tarkastelisi yhtiönä osana julkista taloutta.
Kehysten kiertäminen huolestuttaa
Sen sijaan valtiontalouden kehysten kiertämisen Bernerin ehdotus mahdollistaisi.
– Se minua huolestuttaa, että jos tämä kehysten kiertäminen tehdään, sinne voidaan lykätä muutakin kuten valtion sosiaalimenoja ja tulonsiirtojen kasvattamista, Kaseva sanoo.
Kaseva sanoo, että valtion infrayhtiössä investoinnit voitaisiin toteuttaa käyttäjämaksuina elinkaarirahoitusmallin kautta esimerkiksi 20 vuoden rahoituksella. Silloin menot olisivat vain vuosittaisen maksun luokkaa, kun nykyisin budjettitalouden momentille kirjataan koko investointi. Vuosittaiset maksut olisivat vain noin viisi prosenttia investoinnin kokonaiskustannuksista. Näin tulisi pelivaraa väylien peruskorjauksiin ja uusiin investointeihin.
Berner sanoi tiedotustilaisuudessa, että perusväylänpidon ja uusien hankkeiden jäädessä pois kehyksestä, samalla momentin määrällä voidaan laskea autoiluun liittyviä veroja, erityisesti polttoaineveroa. Momentin suuruus on noin kaksi miljardia euroa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että nykyisellään budjettitalous ja kehykset eivät salli riittävän suurta investointiohjelmaa liikennetarpeista huolehtimiseksi.
– Jos näin menetellään, kehyksen sisällä ei ole mitään takuita, ettei niitä käytettäisi muihin menoihin, Kaseva huomauttaa.
Noin kaksi miljardia euroa siirrettäisiin kehysten ulkopuolelle.
– Se romuttaisi meidän nykyisen kehysjärjestelmän ja se on huolestuttavaa, Kaseva sanoo.
Yksityistämällä voisi kuitata valtion velat
Hänen mukaansa kehysten kiertäminen ja tilinpitoharjoitukset eivät ole Euroopan unionissa mitenkään poikkeuksellisia.
– Se on kuulunut koko EU:n historiaan, että kaikki maat, jotka ovat olleet pulassa, ovat pyrkineet näyttämään toisenlaisia lukuja kuin sitten myöhemmin on osoittautunut, Kaseva muistuttaa.
Hän on kuitenkin vakuuttunut siitä, ettei alijäämien ja velkojen siirto yhtiöön menisi läpi. Velanotto ja velka sulautettaisiin edelleen osaksi EU:n tarkastelemaa EDP-velkaa.
Ainoa vaihtoehto tämän kiertämiseksi olisi todellinen yksityistäminen, jolloin yhtiöstä tulisi markkinoilla toimiva yritys, jolla on vapaa hinnoittelu ja konkurssiriski.
– Näinhän voisimme myydä kaikki koulut, terveydenhuollon, vanhainkodit ja niin edelleen. Valtio saisi niistä helposti sen 107 miljardia euroa ja voisi kuitata siten velat nollille, Kaseva heittää.
Silloin kaikki maksaisivat verojen sijaan käyttämistään palveluista asiakasmaksuja, mutta julkisen talouden ongelmat olisivat poissa.
– Poliittisista syistä tämä ei ole mahdollista, Kaseva kuitenkin huomauttaa.
