Noudattaakseen vakaus- ja kasvusopimusta ja välttääkseen velan hallitsemattoman kasvun Suomi joutuu noudattamaan tiukkaa julkista menokuria seuraavallakin vaalikaudella, selviää Etlan suhdanne-ennusteesta.
Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan EU-jäsenmaan vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja julkisen velan on oltava alle 60 prosenttia Bkt:sta.
Hallitusohjelman mukaan sovitut sopeutustoimet ”vahvistavat julkista taloutta 4 miljardia euroa vuoden 2019 tasolla”. Ennusteen mukaan meno- ja tulosopeutuksen ohella tarvitaan rakenteellisten uudistusten toteuttamista sekä laadullisen ja kustannuskilpailukyvyn vahvistamista.
Ennusteen mukaan vuonna 2016 julkisen sektorin alijäämä supistuu hallituksen päättämien sopeutustoimien ansiosta 2,2 prosenttiin bkt:sta. Myös taloudellisen kasvun nopeutuminen pienentää vajetta. Alenemista jarruttavat turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot.
Vuonna 2017 alijäämä kasvaa väliaikaisesti 2,5 prosenttiin tuolloin toteutettavan tuloveron kevennyksen myötä. Vuonna 2018 vaje pienenee jälleen 2,3 prosenttiin bkt:sta.
Julkisen bruttovelan ennustetaan kohoavan kuluvana vuonna 64,4 prosenttiin ja ensi vuonna lähes 66,5 prosenttiin. EU:n komission menetelmällä Etlan ennusteen pohjalta laskettu julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä on 1,7 prosenttia bkt:sta vuonna 2016 ja 2,0 prosenttia vuonna 2017.
– Arvioimme Suomen täyttävän vuonna 2016 vakaus- ja kasvusopimuksen vajetta koskevat vaatimukset, jos turvapaikanhakijoiden noin 0,2–0,3 prosentin bkt:sta aiheuttama kustannus otetaan arvioita tehdessä huomioon. Vuosille 2017 ja 2018 arvioitu rakenteellisen vajeen nousu ei sen sijaan ole helposti perusteltavissa, ennusteessa todetaan.
Julkinen bruttovelka ylitti jo viime vuonna 60 prosentin rajan, mutta EMU-kriteeristössä otetaan huomioon lieventävänä seikkana euroalueen kriisimaille annettu tuki, jonka suuruuden komissio arvioi olevan 2,9 prosenttia bkt:sta vuonna 2015.
Lisäksi otetaan huomioon suhdannetilanne ja uutena kriteerinä otettaneen huomioon turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen. Suomi ei siten joutune lähivuosina EU:n sanktioiden piiriin velkakriteerin pohjalta.
– Ennusteemme mukaan koko julkisen sektorin alijäämä on uusista sopeutustoimista huolimatta 1,7 prosenttia vielä vuonna 2020. Julkisen bruttovelan bkt-osuus on silloin kohonnut 68,8 prosenttiin. Velan kasvu hidastuu vuosikymmenen loppupuolella, mutta kasvu ei aivan taitu.
– Velka ei kasva ihan valtion ja kuntien vajeen määrällä, koska arvioimme julkisen sektorin sisälle kuuluvien eläkeyhtiöiden ostavan valtion obligaatioita suunnilleen entiseen tahtiin. Myös yksityistämiset jarruttavat velan kasvua. Kun Suomen suhdannetilanne aikaa myöten kohenee ja suhdannekorjaus poistuu, Suomi voi tällöin rikkoa velkakriteeriä – mahdollisesti myös vajekriteeriä.
Ennusteen mukaan velan suhde bkt:hen alkaa kuitenkin vakaantua ja se voi alentua vuoden 2020 jälkeen, jos taloudellinen kasvu jatkuu kohtuullisena.
Työllisyys kohenee hitaasti
Ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa 1,1–1,2 prosenttia vuosina 2016–2018; kysynnän painopiste siirtyy asteittain kotimarkkinoista vientiin.
– Viennin määrä ei kasva juuri lainkaan vuonna 2016. Vuosille 2017 ja 2018 odotetaan 2,5–3 prosentin kasvua, kun vientimaiden investointikysyntä hieman virkoaa ja kilpailukykysopimus alkaa tukea vientiä.
Yksityinen kulutuksen ennustetaan kasvavan matalan inflaation ansiosta 1,3 prosenttia vuonna 2016. Vuosina 2017 ja 2018 sen ennustetaan kasvavan vain puolisen prosenttia matalan ansiotason nousun, työn sivukulujen korotusten ja lomarahojen leikkauksen sekä nopeutuvan inflaation vuoksi, vaikka tuloverotusta kevennetään vuonna 2017.
Investoinnit kääntyvät matalalta tasolta 3,5–4 prosentin kasvuun vuosina
2016 ja 2017, vuonna 2018 kasvu hidastuu, ennusteesta selviää.
– Työllisyys kohenee hitaasti, ja kilpailukykysopimuksen vaikutus alkaa tuntua vasta vaalikauden lopulla. Työttömyysaste pysyy korkeana, vuonna 2016 se on 9,1 prosenttia ja sen jälkeen se alenee 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Hallituksen työllisyysastetavoite 72 prosenttia ei toteudu vaalikauden aikana.
– Suomen kuluttajahinnat nousevat vain 0,5 prosenttia tänä vuonna polttoaineiden ja elintarvikkeiden hintojen laskun vuoksi, ensi vuonna inflaatio kohoaa 1 prosenttiin ja vuonna 2018 edelleen 1,5 prosenttiin.
