Ensimmäinen miinusmerkkisen bruttokansantuotekehityksen vuosi nykyisessä taantumassa oli vuosi 2012, jolloin Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui edelliseen vuoteen nähden 1,5 prosenttia.
Vuoden 2011 lopulla kaikki keskeiset suomalaiset talousennusteita laativat tutkimuslaitokset ennustivat seuraavalle vuodelle vaimeaa talouskasvua. Valtiovarainministeriön vuoden viimeinen ennuste seuraavalle vuodelle oli 0,4 prosenttia. Samansuuruinen oli Suomen Pankin ennuste. Nordea ennusti silloin vielä elokuussa 1,6 prosentin talouskasvua. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennuste oli 2,1 prosenttia.
Vuonna 2013 talouden supistuminen jatkui ja oli Tilastokeskuksen mukaan -1,2 prosenttia. Vuoden 2012 lopun ennusteet olivat yhtä toiveikkaita kuin vuotta aiemmin – ja menivät yhtä lailla pieleen.
Valtiovarainministeriö ennusti syyskuussa seuraavalle vuodelle 1,0 prosentin kasvua. Nordean joulukuun ennuste osoitti niin ikään prosentin kasvua. Suomen Pankki oli joulukuun ennusteessaan varovaisempi 0,4 prosentin ennusteella. Palkansaajien tutkimuskeskuksen ennuste oli 0,8 prosenttia. Muiden tutkimuslaitosten ennusteet osoittivat samansuuntaista varovaista kasvua.
Vuosi 2014 on jälleen kerran osoittautunut pettymykseksi. Viime vuoden lopulla ennusteet osoittivat totuttuun tapaan talouden kääntyvän vuoden aikana nousuun, mutta huonosti kävi.
Valtiovarainministeriön joulukuun 2013 ennuste tälle vuodelle osoitti 0,8 prosentin kasvua. Nordea ennusti 0,8 prosentin kasvua. Palkansaajien tutkimuslaitos oli jälleen kerran luottavainen ja ennusti 2,0 prosentin kasvua.
Virallista tietoa päättyvän vuoden tiedoista ei ole, mutta arvioita tämän vuoden talouskasvusta on jouduttu jatkuvasti korjaamaan alaspäin. Valtiovarainministeriön viimeinen ennuste tämän vuoden kasvuluvuksi on jäänyt tasan nollaan. Suomen Pankin arvio on 0,2 prosentin supistuva talouskehitys.
Ensi vuoden suhteen tutkimuslaitokset ovat jälleen optimistisia. Valtiovarainministeriö luottaa 1,2 prosentin kasvuun. Suomen Pankki on tällä kertaa synkempi ja ennustaa joulukuun ennusteessaan ensi vuoden kasvunkin jäävän pakkaselle 0,1 prosenttia. Nordea on hivenen synkempi -0,3 prosentin ennusteella. Optimistisin on jälleen Palkansaajien tutkimuslaitos 1,0 prosentin kasvuennusteella.
Viime vuosien tutkimuslaitosten ja pankkien talousennusteet osoittavat, että etenkin talouden käänteiden ennustaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Maailmantaloudessa on edelleen poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, samoin euroalueella.
Vuoden 2010 lopulla ennusteiden laatijoiden arvio tuleville vuosille oli 2-3 prosentin vuotuinen talouskasvu. Jos vuoden 2011 hallitusohjelmaneuvotteluista on jotain opittavaa, niin talouskasvun varaan ei ensi kevään hallitusneuvotteluissa kannata juuri laskea.
Lähteet: Finanssialan keskusliiton talousennustetaulukot sekä Talouselämä.
