EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) sanoo, että EU:n pitää pystyä rahoittamaan siirtolaiskriisiä nykyistä paremmin. Hänen mielestään EU:n budjettisäännöt joustavat aivan liian huonosti, jotta rahaa voitaisiin siirtää hyödyttömistä kohteista hyödyllisiin.
– Siirtolaiskriisin paineet ovat hirveän kovat, mutta hoitaminen on ollut jatkuvaa traagista farssia, koska jäsenmailta puuttuu yhteinen näkemys, Sarvamaa sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa ongelmia on useilla tasoilla: Ensinnäkin EU ei pysty muuttamaan pitkän aikavälin periaatteita rahankäytössä. Toiseksi EU on säätänyt joustamattomat säännöt keskipitkän aikavälin rahojen käytölle. Kolmanneksi EU ei lyhyelläkään aikavälillä pysty ohjaamaan riittävästi varoja akuutteihin ongelmiin.
Petri Sarvamaa puhuukin EU:n budjetin ”ruumiinavauksesta”, jossa kaikki periaatteet perattaisiin ja rakennettaisiin uudelleen.
Se tarkoittaisi muun muassa alue- ja maatalouspolitiikan avaamista.
Tarkoitatko siis, että maataloustukia pitää leikata?
– En, ennen kuin maatalouspolitiikka rakennetaan kokonaan uudelleen eli katsotaan mitä tuetaan ja millä edellytyksillä. Suomalainen ruoantuotanto on minulle hyvin tärkeä.
Hän lisää, että pitkällä aikavälillä maataloustukiakin voidaan leikata, jos kokonaisuus näyttää järkevältä.
Aluepolitiikan rahoja hän siirtäisi jo nyt muihin tarkoituksiin, ennen kaikkea siirtolaiskriisin hoitamiseen.
Siirto ei edes aiheuttaisi kenellekään tappiota: Unionissa on ”pilvin pimein” hankkeita, joihin on jo myönnetty rahaa, mutta joita ei ole edes aloitettu. Niitä ei todennäköisesti aloitetakaan. Syy on usein niinkin yksinkertainen, kuin että tehoton hallinto ei onnistu käynnistämään hanketta. Tähän ongelmaan törmää etenkin Itä-Euroopassa.
Sarvamaan mielestä näitä käyttämättömiä rahoja voitaisiin ohjata esimerkiksi EU:n Afrikka-projekteihin, koska niistä on saatu hyviä kokemuksia. Alle miljardin euron panostuksella Maliin, Senegaliin, Nigeriaan ja Etiopiaan on onnistuttu vähentämään näistä maista ulospäin suuntautuvia siirtolaisvirtoja, hän huomauttaa. Rahoilla on perustettu kouluja ja parannettu terveydenhuoltoa.
EU-parlamentti ja EU-komissio suostuisivat aluerahojen siirtämiseen, mutta EU:n jäsenmaille se ei käy. Ne ovat perinteisesti katsoneet, että rahat pitää palauttaa jäsenmaihin eikä käyttää johonkin muuhun.
Sarvamaata tämä turhauttaa.
– EU:n ulkopuolella pitäisi tehdä valtava määrä asioita, jotta pakolaiset eivät lähde liikkeelle.
Parhaillaan EU valmistelee ensi vuoden budjettia. On mahdollista, että asiasta päästään sopuun marraskuun 17. päivänä, mutta yhtä mahdollista on, että sopu venyy joulukuun puolelle.
Samaan aikaa ensi vuoden budjetin kanssa EU pohtii myös vuosien 2017–2020 budjetteja. Tätä kutsutaan välitarkasteluksi; EU:n budjettikausi kestää seitsemän vuotta, ja aletaan elää kauden 2014–2020 puoliväliä.
Ensimmäistä kertaa EU:n historiassa tällainen välitarkastelu tehdään, mikä on edistysaskel, muistuttaa Sarvamaa.
– Maailma on muuttunut aika paljon kolmessa vuodessa. Nyt on niin monta kriisiä, että tätä ei voi edes verrata aiempiin aikoihin.
