Suomi on keskeinen alue Venäjän sotilasstrategioiden kannalta, arvioi kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.): Pietari on Suomen rajan tuntumassa, samoin Murmanskin satama ja kulku Jäämerelle.
Tästä seuraa, että Venäjää kiinnostaa, millaisia päätöksiä Suomessa tehdään.
– Venäjä katsoo, että olemme osa heidän etupiiriään, Salolainen tulkitsee.
Tästä kertoo hänen mukaansa se, että useat venäläiset ovat viime aikoina ilmoittaneet, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole toivottava asia.
– Asevoimien komentaja Nikolai Makarov kävi yliopiston juhlasalissa pelottelemassa, että Suomen ei pidä liittyä Natoon, Salolainen sanoo.
Hän viittaa Makarovin Suomen-vierailuun kaksi vuotta sitten.
Salolainen muistuttaa, että Ukrainakin tavoitteli takavuosina sotilasliiton jäsenyyttä, mutta Venäjä sanoi, että se ei käy.
– Olisihan Ukrainan tilanne nyt aivan toinen, jos se olisi Naton jäsen, Salolainen sanoo.
Hän esitti näkemyksensä Porissa Suomi Areenan keskustelussa.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen huomauttaa, että Suomessa on yhä enemmän alettu puhua viime aikoina harmaasta vyöhykkeestä. Se tarkoittaa, että Suomi sijoittuisi maailmanpolitiikassa idän ja lännen väliin.
– Jäisikö Suomi alueeksi, josta käydään spekulaatiota, Tiilikainen pohtii.
Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman (sd.) mielestä Ukrainan kriisi on todistanut, että Suomen turvallisuuspoliittinen linja on kestävä.
– Sitä ei ole tarvetta muuttaa, Heinäluoma linjaa.
Kansanedustaja Mari Kiviniemi (kesk.) ennustaa, että Ukrainan tapahtumat näkyvät EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
– Pidän todennäköisenä, että EU menee tässä nykyistä pitemmälle. On syytäkin mennä.
