Kuntakyselyn mukaan lähes jokainen (94,8 prosenttia) kuntapäättäjä kokee, että nuorten kohtaaminen on olennainen osa heidän työtänsä.

Samaan aikaan he kuitenkin toivoisivat saavansa enemmän tietoa nuorista. Kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä 44,8 prosenttia kokee, etteivät saa tarpeeksi tietoa nuorista heitä koskevan päätöksenteon tueksi. Nuoria koskevaa tietoa kuntapäättäjät kertovat saavansa eniten oman lähipiirin nuorten, median tai nuorisovaltuustojen kautta. Nuorisotyö ja muut alan ammattilaiset ovat sijalla viisi.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin ja Kuntaliiton kanssa yhteistyössä tehtyyn kuntapäättäjäkyselyyn vastasi 505 kuntapäättäjää 165 kunnasta.

Kyselyn mukaan ilman nuoria ei ole elinvoimaisia kuntia. Kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä 64,3 prosenttia on sitä mieltä, ettei tämän kotikunnassa ole riittävästi työllistymismahdollisuuksia nuorille aikuisille.

– Puuttuu koulutettujen työpaikat, asunnot. Ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulutuksen saaneilla ei ole riittävästi työpaikkoja ns. työssäkäyntialueella. Koulutetut eivät palaa kotikuntaan opiskelujen jälkeen, toteaa kunnanvaltuutettu Etelä-Savosta.

Myös kuntien keinot kuulla nuoria näyttäytyvät kyselyn valossa riittämättömiltä. Kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä 82,7 prosenttia puolestaan on sitä mieltä, että nuorten kuulemista kunnissa tulisi lisätä. Eniten mainittuna keinona nuorten kuulemiseen esiin nousivat nuorisovaltuustot.

– Nuorisoalalla haluamme, että kuulemisen lisäksi nuorten ja nuorten aikuisten mielipiteet ja tarpeet otetaan huomioon kunnan toiminnassa kaavoituksesta työllisyyspolitiikkaan ja kaikkeen siltä väliltä. Ilman nuoria ei ole tulevaisuuden kuntia, sanoo nuorisoalan kattojärjestön vaikuttamistyön päällikkö Petra Pieskä tiedotteessa.