Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistuksessa vuonna 2014 tavoitteena oli vahvistaa maataloussektorin taloudellista ja ekologista kilpailukykyä. Lopputulos jäi kuitenkin PTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan vaatimattomaksi. Politiikka säilyi käytännössä ennallaan.
PTT arvioi uudistuspaineiden vähentyneen, koska EU:n budjettikehykseen ei tullut merkittäviä leikkauksia ja maatalousbudjetti pysyi ennallaan.
Lisäksi EU-parlamentti tuli mukaan uudistustyöhön. Parlamentissa maatalouden etujärjestöillä on PTT:n mukaan suurempi mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, ja viljelijöiden intressit ovat vahvemmin esillä verrattuna esimerkiksi ympäristöjärjestöihin.
Paineet kasvavat seuraavaan uudistukseen
PTT:n maatalousekonomisti Heini Toikkasen mukaan seuraavaan maatalouspolitiikan uudistukseen vuonna 2021 kohdistuu voimakkaita muutospaineita.
– EU:ssa suuret yhteiskunnalliset kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja pakolaisvirrat, kiristävät kilpailua julkisesta rahasta. Maatalouspolitiikan on kyettävä uudistumaan aikaisempaa nopeammin, jotta se pysyy yleisesti hyväksyttävänä, Toikkanen arvioi tiedotteessa.
Hän muistuttaa, että mitä pidempään todellisia uudistuksia lykätään, sitä suuremmat rakenteelliset muutokset vaaditaan samalla kertaa.
– Valmistelun suhteen aikaa ei ole hukattavissa, vaan työhön on tartuttava tosissaan ja hyvissä ajoin, Toikkanen painottaa.
