Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tukee lainsäädännön muutoksia, joilla äärijärjestöjen toiminta voidaan lopettaa.
– Suomen laki kieltää rasismin ja kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Suomen laki kieltää väkivallan. Kokoomuksen mielestä väkivaltaisten äärijärjestöjen toiminta tulee kieltää lailla. Järjestöt, jotka käyttävät väkivaltaa poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseen eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan, Orpo sanoi kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä lauantaina.
Kokoomuksen puoluejohto osallistui väkivallan vastaiseen mielenosoitukseen Kansalaistorilla Helsingissä. Orpo huomautti puoluevaltuuston puheessaan, etteivät lait sinällään estä ääriajattelua. Silti lainsäädäntöä ei voi keinovalikoimasta unohtaa.
– Lailla ei tehtyä saa tekemättömäksi eikä ääriajattelua loppumaan. Lain muuttaminen olisi kuitenkin vahva signaali yhteiskunnalta, ettemme hyväksy tällaista toimintaa.
Orpon mukaan ääriajattelun taustalla on usein syrjäytymistä ja pahoinvointia. Hänen mukaansa ääriajattelun syihin on mentävä ytimiin asti. Taustalla on talouden kehnona jatkunut kehitys.
– Vuosia kestänyt talouden taantuma on synnyttänyt maahan korkean työttömyyden ja lisännyt eriarvoistumista. Heikosta taloustilanteesta johtuen hyvinvointipalveluista ja tulonsiirroista on jouduttu vuosi vuoden jälkeen leikkaamaan, mikä on jälleen lisännyt eriarvoisuutta. Eriarvoistumisesta seuraa ääriajattelua. Syrjäytyminen ja pettymys yhteiskuntaan ovat liian hyviä kasvualustoja ääriajattelulle ja väkivallalle.
Hallitus kävi periaatteellisen keskustelun
Orpo huomautti, että talouden vaimean kuvan takia esimerkiksi budjettiriihessä keskityttiin työllisyyteen. Hänen mukaansa ilman kokoomuksen patistelua kunnianhimon taso olisi ollut heikompi.
– Kokoomus nosti elokuussa työllisyyden budjettiriihen ja keskustelun ytimeen. Kun kesällä valmistauduimme valtiovarainministeriössä talousarvioesityksen laadintaan, kävimme periaatteellisen keskustelun hallituksen talouspolitiikan linjasta. Kävi kuitenkin selväksi, ettei Suomen taloutta käännetä pelkästään leikkaamalla. Julkisen talouden tasapainon ratkaisee työllisyyskehitys.
Orpon viesti on ollut ja on edelleen, että hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste on oleellinen. Mikäli tavoitteeseen ei päästä, osa hallituksen talouspolitiikan perustasta putoaa pois. Uusia leikkauksia on edessä, mikäli työllisyyttä ei saada ylös.
Valtiovarainministeriössä on parhaillaan kolmen työryhmän työ käynnissä: kannustinloukku-, budjettiriihessä asetettu työllisyys- ja yritysverotustyöryhmä. Niissä kaikissa kyse on työllisyyden parantamisesta uudistamalla Suomea.
”Kylmä luku”
Orpon mukaan keskiluokka kouristelee länsimaissa yleisesti, kun työelämä muuttuu ja globalisaatio lisää kilpailua. Jotta hyvinvoinnista voitaisiin pitää kiinni, tarvitaan lisää työllisiä.
– 72 prosenttia on kylmä luku, mutta sillä on välittävä merkitys. Se mahdollistaa reilun yhteiskunnan, jossa nykyistä paljon useammalla on mahdollisuus olla mukana rakentamassa omaa, läheistensä ja Suomen hyvinvointia. Se mahdollistaa hyvinvointivaltion ytimen, eli meille kaikille tärkeiden palveluiden säilyttämisen ja kehittämisen; päiväkodit, vanhustenpalvelut, sairaalat ja koulut.
Orpo huomautti, että vahva työllisyysaste on väline hyvälle taloudenpidolle. Vahva talous on nimenomaan heikomman etu.
– Työllisyys ja vahva julkinen talous ovat välineitä tuottaa hyvää. Erityisesti näissä onnistuminen on yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien etu, koska he kärsivät ensimmäisinä, kun tasapaino vaarantuu.
