Muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasioista vastaavan komissaari Dimitris Avramopoulosin ja sisäministeri Petteri Orpon asialistalla olivat muun muassa laiton maahantulo Turkista Kreikkaan, Dublin-asetuksen muutos ja Suomen itärajan tilanne.
Sisäministeriön tiedotteen mukaan laittoman maahantulon tilanne itäisen Välimeren ja edelleen Länsi-Balkanin reitillä on parhaillaan käännekohdassa. Kulku Länsi-Balkanin reitin kautta on pysähtynyt. Reitin varrella sijaitsevat maat ovat kiristäneet rajavalvontaansa.
Tilanteen muuttumisesta huolimatta Kreikkaan saapuu yhä uusia laittomia maahantulijoita, sillä Turkissa arvioidaan oleskelevan lähes 3 miljoonaa laitonta maahantulijaa.
Turkin rooli tilanteen hallinnassa on keskeinen. Turkki on hyväksynyt joitakin palautuksia Kreikasta, lisännyt valvontaa merirajalla ja kiristänyt viisumivaatimuksia Turkkiin pääsyn osalta esimerkiksi Syyrian ja Irakin kansalaisille. Tämä ei ole kuitenkaan pysäyttänyt liikettä Turkin ja Kreikan välisellä merirajalla.
Komissiolta tulossa ehdotus Dublin-asetuksesta
Niin sanotun Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa tai jonka kautta hän tulee unionin alueelle, on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Tällä hetkellä Dublin-menettely ei kuitenkaan toimi ja EU hakee ratkaisua tilanteeseen.
Kevään aikana komissiolta odotetaan ehdotusta Dublin-asetuksen muuttamisesta. Lisäksi komissio julkaisee tiedonannon, jossa käsitellään yleisemmin yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää ja sen osana myös Dublin-menettelyä ja turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja EU-maiden välillä.
Petteri Orpon mukaan Suomen kanta on, että on saatava selkeä ja toimiva järjestelmä.
– Maahan saapuvat henkilöt on tunnistettava ja rekisteröitävä. Järjestelmän on kiistattomasti määritettävä turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio. Tilanne ulkorajoilla on saatava hallintaan ja palautukset toimimaan kolmansien maiden kanssa.
Orpo myös ilmaisi Suomen huolen komission ehdotuksista maahanmuuttoon liittyvän hätärahoituksen uudelleenjärjestelyissä.
– Rahoitusmekanismeja uudistettaessa tulee varmistaa jo olemassa olevien, kuten EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), toimivuus.
Turvapaikanhakijoiden saapuminen itärajan yli pysähtynyt
Avramopoulos ja Orpo keskustelivat myös Suomen itärajan tilanteesta. Suomella on osaltaan vastuu EU:n ulkorajasta. Rajan yli ei ole saapunut yhtäkään turvapaikanhakijaa 29. helmikuuta jälkeen.
Sisäministeriön mukaan Suomi neuvottelee jatkuvasti venäläisten viranomaisten kanssa niin poliittisella kuin virkamiestasolla. Tämä on merkittävä syy siihen, että Venäjän turvallisuusviranomaiset ovat saaneet kehotuksen tehostaa laittoman maahantulon ehkäisyä ja torjuntaa.
Venäjä on turvallinen maa, josta voi saada kansainvälistä suojelua.
Itärajan ylitse Suomeen on syksyn 2015 ja alkuvuoden 2016 kuluessa tullut 1757 turvapaikanhakijaa. Suurimmat ryhmät itärajan ylitulleista ovat afgaanit (38 %), intialaiset (15 %), syyrialaiset, bangladeshilaiset ja irakilaiset.
Iso osa ei ole paennut vainoa, vakavia ihmisoikeusloukkauksia tai sotaa. Tulijoiden joukossa on myös pitkään Venäjällä asuneita siirtolaisia.
