Ukrainan sota viritti pitkästä aikaa Suomessa, samoin kuin naapurimaassa Ruotsissa, vakavasti otettavan Nato-keskustelun. Nyt keskustelu näyttää tyrehtyneen. Naapurimaassa keskustelut ovat edelleen käynnissä.
Yksi syy keskustelun vaimenemiseen on luultavasti syyskuun alussa Naton kanssa solmittu isäntämaasopimus. Kun Suomi sai haluamansa, eli syvemmän yhteistyösopimuksen sotilasliittoutuman kanssa, tarve liittyä varsinaiseksi jäseneksi laimeni.
Ruotsin entinen Moskovan-suurlähettiläs Tomas Bertelman julkaisi äsken raportin, jossa hän ehdotti, että Suomi ja Ruotsi yhdessä arvioisivat mahdollista Nato-jäsenyyttä. Kummankin maan pää- ja ulkoministerit tyrmäsivät ehdotuksen tuoreeltaan.
Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen puolestaan on sitä mieltä, että ehdotuksessa on järkeä. Ojasen mukaan yhteinen selvitys osoittaisi Venäjälle, että maat ajattelevat samalla tavalla.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön puolesta on puhunut varsinkin presidentti Sauli Niinistö. Parhaillaan kummankin maan puolustusvoimat laativat raporttia siitä, mitä yhteistyö voisi olla. Helsingin Sanomien mukaan paljon pitää kuitenkin tapahtua, että puolustusyhteistyö voisi olla totta.
Suomen hallitus on päättänyt, että Suomi ei hae Nato-jäseneksi. Seuraavaan hallitusohjelmaan Nato-jäsenyydestä ei tehdä kirjausta -muutos menneeseen on pieni, mutta olemassa. Ruotsin uusi hallitus on sekin päättänyt, että maa ei hae Natoon.
