Yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö Kepa arvioi, että hallituksen kaavailemat leikkaukset kehitysyhteistyösektorille ovat muihin toimialoihin nähden poikkeuksellisen suuret, mutta niistä saatava säästö vähäinen.
– Saatava säästö on valtion menoihin nähden minimaalinen, mutta sillä on tuhoisat vaikutukset maailman kaikkein köyhimpien ihmisten elämään, arvioi Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen järjestön tiedotteessa.
Ulkoministeriö kertoi tiistaina, että ensi vuodelle suunniteltu tukisumma kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle supistuu 65 miljoonaan euroon, kun tuki on tänä vuonna 114 miljoonaa euroa. Ohjelmatukea ja toiminta-avustusta saavien järjestöjen tukia leikataan tasapuolisesti noin 38 prosenttia.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok.) mukaan kyse ei ole arvovalinnasta.
– Suomen sisäisestä taloustilanteesta johtuen hallitus joutui valitettavasti tekemään suuria leikkauksia julkisiin menoihin kaikilla sektoreilla, kuten koulutus, sosiaaliturva ja kehitysyhteistyö. Korostan, että tämä ei ollut arvovalinta, Toivakka totesi tiistaina tiedotteessaan.
Lappalainen on asiasta eri mieltä.
– Samanaikaisesti kun järjestöjen työstä leikataan, hallitus myöntää esimerkiksi kaivosyhtiö Talvivaaralle lisärahoitusta 112 miljoonaa euroa. Leikkausten kohdentuminen on aina myös poliittinen arvovalinta, Lappalainen toteaa.
Toivakka kuitenkin korosti tiistaina, että leikkaustenkin keskellä Suomen kehitysyhteistyön laadusta ja vaikuttavuudesta pidetään kiinni ja niitä edelleen kehitetään.
– Tämä edellyttää rakenteellisia uudistuksia. Kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyötä suunnitellaan pidemmällä aikavälillä niin, että avulle määritetyt painopisteet näkyvät selkeämmin.
Hallituksen linjaamia kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen asema, toimivat demokratiat, kestävä energiantuotanto, vesi ja ruokaturva sekä kehitysmaiden yritystoiminnan ja veropohjan vahvistaminen.
Lappalaisen mielestä leikkauksen kohdentaminen on kuitenkin voimakkaassa ristiriidassa näiden painopisteiden kanssa.
Pelastakaa Lapset arvioi, että noin 80 000 lasta jää ilman perusopetusta ja lasten suojelua. Järjestön toimintaan osallistuneista yli puolet on ollut tyttöjä
Plan Suomen mukaan leikkaukset kohdistuvat 180 000 lapsen elämään. Esimerkiksi Etiopiassa lapsiavioliittoja ja sukuelinten silpomista ehkäisevä hanke uhkaa päättyä, jolloin 50 000 tyttöä ja naista jää kokonaan työn ulkopuolelle.
Suomen World Vision arvioi, että sen ohjelma-alueilla 30 000 lasta jää alipainoisiksi. Ihmisten toimeentulon ja elinkeinomahdollisuuksien heikentyessä vaikutukset ulottuvat 230 000 lapseen, nuoreen ja aikuiseen.
Järjestöjen mukaan leikkauksilla on väistämättä myös työllisyysvaikutuksia Suomessa. Kepa aloittaa heinäkuun lopussa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, ja sama odottaa useimpia suuria kehitysjärjestöjä.
