– Vaikka kieli- ja kulttuuriosaamisen merkityksestä globaaleilla markkinoilla vallitsee laaja yhteisymmärrys, on vieraiden kielten opiskelu peruskouluissa ja lukioissa selvästi yksipuolistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana, Pia Kauma toteaa torstaina jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.
Suurin osa oppilaista opiskelee vain minimimäärän eli kaksi kieltä, jotka ovat lähes aina ruotsi ja englanti. Vain vajaa viidennes on opiskellut kolmea vierasta kieltä ja alle prosentti neljää vierasta kieltä.
Kauman mukaan Suomen kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta on olennaista, että koulutusjärjestelmämme antaa koululaisille vahvan ja monipuolisen kielitaidon.
Hän huomauttaa, että kielen lyhyen opiskeluajan vuoksi vain harva ehtii saavuttaa osaamistasoa, joka mahdollistaisi ruotsin sujuvan käyttämisen työelämässä tai muissa yhteyksissä.
– Ruotsin pakollisuus myös heikentää merkittävästi opiskelumotivaatiota. Tilastokeskuksen kielitaitokyselyn mukaan ruotsia vieraana kielenä osaa vastaajien oman arvion mukaan taitavasti vain 4 prosenttia ja kohtuullisesti 25 prosenttia suomalaisista, minkä valossa opiskeluun käytetty aika ja resurssit tuottavat heikkoa tulosta, Kauma toteaa.
– Kansainvälisen yhteistyön ja liike-elämän kannalta venäjän, espanjan ja kiinan kaltaisten kielten opiskelu ruotsin tilalla avaisi uusia ovia nuorille ja olisi samalla hyödyksi koko Suomen taloudelle. Yrityselämän edustajilta onkin viime vuosina kuultu useita kannanottoja monipuolisemman kieltenopetuksen puolesta, Kauma sanoo.
