– Merkkejä siitä alkaa olla runsaasti, Jarkko Eloranta sanoi keskiviikkona Kouvolassa.
Hän huomautti, että hoiva-alan palkat ovat jo valmiiksi pieniä. Kokoaikaisesta työstä saa tyypillisesti reippaasti alle 2 000 euroa kuukaudessa.
– Julkisten palvelujen ulkoistaminen, huonompia työehtoja suosiva kilpailutus ja työntekijöiden patistaminen vastentahtoiseen yrittäjyyteen laskevat palkkoja entisestään, Eloranta toteaa.
Hän kehottaa päättäjiä miettimään, mitä tällainen kehitys tekee tasa-arvolle, ja erityisesti naisten työmarkkina-asemalle.
– Vaarana on naisten pako työmarkkinoilta. Jos työstä ei saa kunnon toimeentuloa, ja perheen muut tulot riittävät, houkutus jättäytyä pois töistä voi olla suuri.
Painetta jäädä pois töistä lisää hänen mukaansa se, että yhä useampi joutuu ottamaan hoivavastuuta läheisistään, etenkin vanhuksista. Vanhusten määrä on kovassa kasvussa, ja poliitikot haluavat siirtää entistä enemmän vastuuta heidän hoivastaan omaisille. Moni vastuunkantaja onkin sitten 50-60-vuotias nainen, joka on pienpalkkatyössä.
– Jos työelämä ei palkitse taloudellisesti, voi tuntua järkevältä ja arkea helpottavalta jäädä pois. Puolison tulot, työttömyyskorvaus tai omaishoidon tuki voivat mahdollistaa sen verran taloudellista turvaa, että palkkatyö uskalletaan jättää, Jarkko Eloranta sanoo.
Jos huonoon palkkaan lisätään vielä säästöistä, henkilöstöleikkauksista ja niin sanotusta tehostamisesta johtuva työolojen heikkeneminen, kiusaus vain kasvaa, hän jatkaa.
Eloranta kysyy, huomaavatko päättäjät, että he ovat virittämässä aikapommia? Hoiva- ja hoitopalvelujen tarve on kasvussa, ja pätevästä henkilöstöstä on jo nyt paikoin pulaa.
Pommi voidaan Elorannan mukaan purkaa huolehtimalla siitä, ettei hoiva-alojen palkkojen ja työehtojen suhteellinen asema heikkene.
Hän vaatii julkisten palvelujen ”ideologisen ulkoistamisen” lopettamista. Lisäksi työehtosopimusneuvotteluissa on Elorannan mielestä katsottava, ettei naisvaltaisten alojen jälkeenjääneisyys palkoissa kasva.
