Ylen asemaa pohtiva kansanedustaja: Tehoton laitos, ainakin osa voidaan yksityistää

Eero Lehti sanoo, että Ylessä rahalla voidaan tehdä "mitä tahansa, muun muassa Mannerheimista afrikkalaisen näköinen mies".

  • LKS 20130326 Eero Lehti tiedotustilaisuudessa Helsingissä tiistaina 26. maaliskuuta 2013. Keskisuomalainen ostaa Suomen Lehtiyhtymän. 95 prosenttia Suomen Lehtiyhtymän osakkeista siirtyi Keskisuomalaiselle kaupassa, jossa myyjinä olivat Eero ja Ulpu Lehti sekä Taloustutkimus Oy. LEHTIKUVA / Mikko Stig

    Eero Lehti vuonna 2013.

    ()

Kansanedustaja Eero Lehti (kok.) sanoo, että valtion 99,98-prosenttisesti omistama Yleisradio voidaan yksityistää kokonaan tai osittain.

– En pidä sitä mahdottomana. Jos mietitään, mitä yhtiölle tehdään, kaikki vaihtoehdot pitää levittää pöydälle. Voi olla, että osa kannattaa yksityistää ja osa jättää jäljelle, Lehti sanoo Nykypäivä-lehdessä.

Lehti on mukana 12 kansanedustajan ryhmässä, joka parhaillaan pohtii Ylen asemaa ja rahoitusta. Ryhmän toimeksiantaja on liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ja sen työn on määrä valmistua toukokuun lopussa.

Lehti myi kolme vuotta sitten elämäntyönsä, mediayhtiö Suomen Lehtiyhtymän, Keskisuomalainen-konsernille. Hänen mukaansa myynnin yksi syy oli digitalisoituminen ja toinen Yle. Yle sotkee mediamarkkinat, koska se voi runsaan rahoituksensa turvin toimia riskittömänä pelurina, Lehti arvostelee.

– Ylellä ei ole tuottovaadetta. Näyttää siltä että rahalla voidaan tehdä mitä tahansa, muun muassa Mannerheimista afrikkalaisen näköinen mies.

Hänen mielestään Ylen ilmaiset nettipalvelut pilaavat uutismarkkinat niin, etteivät yksityiset pysy kilpailussa mukana. Sanomalehdille Ylen uutiset aiheuttavat levikin laskua samaan aikaan, kun ilmoitusten myynti vähenee.

– Tämä on kierre, jossa suomalainen mediakenttä supistuu.

Lehti väittää myös, että Yleä johdetaan tehottomasti. Hän ottaa esimerkin omasta historiastaan. Muutamia vuosia sitten Superpesis, jossa Lehti johti puhetta, tilasi Ylen kuvaamaan pesäpallon itä–länsi-ottelua. Hänen mukaansa Yleltä tuli "56 kaveria" hoitamaan kuvauksen ja lähettämään signaalin televisioverkkoon. Seuraavana vuonna yksityinen yrittäjä teki saman työn "15 kaverilla".

– Ylellä on todennäköisesti ylisuuri henkilöstö ja tehoton organisaatio, jossa työsuoritukset on pilkottu liian pieniin osiin.

Lehden mielestä Ylen pitää jatkossa tuottaa vain sellaista, mitä markkinoiden ehdoilla toimiva media ei tuota. Hän mainitsee esimerkiksi asiaohjelmat, lastenohjelmat ja ruotsinkieliset palvelut. Ylen sisällön jakamisesta muiden mediayritysten käyttöön hän ei innostu.

– Ei se paljon auta. Miksi joku jakaisi ilmaisen uutisen maksua vastaan?

Tarvitaanko yksimielisyyttä?

Yle-työryhmän ensimmäisessä kokouksessa SDP:n edustajat Krista Kiuru ja Eero Heinäluoma vaativat, että ryhmän pitää pystyä laatimaan yksimielinen ehdotus yhtiön tulevaisuudesta. He tulkitsevat, että "parlamentaarinen" tarkoittaa juuri tätä.

Lehden on vaikeaa löytää Yle-kysymyksessä kovinkaan paljon yhteistä SDP:n edustajien kanssa. Hän sanookin masentuneensa kokouksen jälkeen.

Hän meni jopa kysymään eduskunnan uudelta pääsihteeri Maija-Leena Paavolalta, pitääkö ryhmän todella pystyä yksimieliseen raporttiin. Paavola vastasi, että jos jäsenet ovat erimielisiä, ryhmä voi äänestää.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.