Viime kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli 58,3 prosenttia. Alle 25-vuotiaista nuorista harvempi kuin joka kolmas käytti tuolloin äänioikeuttaan (30 prosenttia), selviää tuoreesta Kuntavaalitrendit-raportista.
25–34 -vuotiaiden äänestysprosentti oli noin 40. Valtuustoissa ja ehdokaskunnassa nuoret ovat edelleen selvästi aliedustettuja.
Raportista selviää, kuinka kuntavaalien ehdokasmäärät ovat puolittuneet vuoden 1980 vaaleista. 65 vuotta täyttäneiden ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista on nelinkertaistunut vuoden 1996 kuntavaaleista (1996/4 prosenttia ja 2017/16 prosenttia). Samalla aikavälillä eniten on vähentynyt 45–54-vuotiaiden ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista.
Raportin mukaan kuntien lukumäärän väheneminen, kuntakoon kasvu ja ehdokasmäärien romahdus ovat aikaa myöten vähentäneet puolueiden ja ehdokkaiden yhteistä mobilisaatiokykyä kuntavaaleissa, mikä selittää osaltaan kuntavaalien matalaa äänestysaktiivisuutta.
Kuntavaaleissa korostuvat puolueiden kannatuksen alueelliset erot sekä puoluetoiminnan valtakunnallisuus tai sen puute. Vuoden 2012 kuntavaaleissa vihreiden äänistä kaksi kolmannesta tuli yli 100 000 asukkaan kaupungeista.
Raportti korostaa, että kuntavaalien siirto keväälle korostaa niiden valtakunnallista välivaaliluonnetta. Vuoden 2017 kuntavaalien kärkiaiheita ovat talous, työllisyys, terveyspalvelut ja koulutuspalvelut. Todennäköisesti ne tulevat olemaan myös seuraavien eduskuntavaalien kärkiaiheita.
Vaalitutkija, dosentti Sami Borgin ja akatemialehtori Sari Pikkalan laatima tilastoraportti Kuntavaalitrendit on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa Kuntavaalitutkimus 2017 -hanketta.
