Akavan esityksen mukaan pitkäaikaistyötön voitaisiin palkata pätkätyöhön perustelematta työn määräaikaisuutta. Akavan johtaja Maria Löfgrenin mukaan tuore ehdotus on keskustelun avaus.
– Ei tällä avauksella itsessään luoda työtä tai työpaikkoja, jos niitä ei ole. Mutta jos työllistyminen estyy sen vuoksi, että työnantajat eivät uskalla sitoutua (työntekijään), niin meidän mielestämme on parempi, että otetaan tällainen hieman pitempiaikaisempi jakso, johon voi työllistää, Löfgren sanoo Verkkouutisille
Yle Uutiset kertoi sunnuntaina korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan esityksestä, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömän voisi palkata pätkätyöhön perustelematta työn määräaikaisuutta. Nyt perusteluksi vaaditaan esimerkiksi sijaisuus.
– Me ajattelemme tätä ehdotustamme positiivisella tavalla. Jos työtä on tarjolla, niin tilanne on parempi, jos sitä pääsee tekemään kuin että joutuu olemaan kotona.
Akavalle on tärkeää, että keskusjärjestö luo oman vastauksensa sille, miten julkisuudessa esille tuotuja työllistämiskynnyksiä voitaisiin madaltaa.
– Sen vuoksi me olemme olleet tässä aktiivisia emmekä ole lähteneet kategorisesti vastustamaan kaikkea mahdollista, Löfgren toteaa
Löfgrenin muistuttaa, että työnantajapuoli ja monet poliitikot ovat monessa yhteydessä tuoneet esille näkökulman, jonka mukaan Suomen lainsäädännössä on jarruja, jotka nostavat työllistämiskynnyksen korkealle.
– Me olemme seuranneet viime vuosien aikana erittäin huolestuneina työttömien määrän kehitystä. Nyt esimerkiksi tämän vuoden lokakuun tilanne verrattuna vuoden takaiseen osoittaa sen, että myös korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on nousussa.
– Olemme miettineet, voitaisiinko määräaikaisuuksia jollain tavalla kehittämällä ja ruotimalla löytää sellaisen tulokulman, joka tukisi työllistymistä, mutta joka ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että työnantajat voisivat teettää vähempiarvoista työtä sen avulla.
Löfgren korstaa, että Akavan esitykseen liittyy reunaehdot, joiden on tarkoitus vaikuttaa siihen, että kyseessä ei ole yksilön kannalta pakko vaan mahdollisuus. Akavan esitykseen liittyy rajoitus, jonka mukaan tarjotun työn pitäisi kestää vähintään kymmenen kuukautta, eikä kieltäytyminen työstä saisi johtaa työttömysetuuden karenssiin. Akavan kaavailuissa myöskään työn vastaanottaminen ei saisi heikentää etuuksia, mikäli työsuhdetta ei jatkettaisi.
”Ei toistaiseksi työmarkkinapöytään”
Akava pitää pitkäaikaistyöttömyyttä Suomessa leimaavana tekijänä. Löfgrenin mukaan jo kolmen kuukauden työttömyysjakso saattaa olla korkeasti koulutetulle sellainen tekijä, joka estää pääsyn työhaastatteluun.
– Työnantajat katsovat, että tämä kaveri on työtön ja häntä ei oteta. Mutta osaaminen ei katoa mihinkään, ei kolmessa kuukaudessa eikä vuodessa. Me haluamme luoda näille ihmiselle mahdollisuuksia saada jalansijaa työmarkkinoilla alasta riippumatta.
– Me uskomme siihen, että kun työnantaja näkee, että rekrytoitu on hyvä tyyppi, niin se ei ole työnantajakaan etu päästää tällaista ihmistä pois, koska se työ, johon työntekijä olisi otettu tämän poikkeusmenettelyn kautta, olisi luonteeltaan vakituista.
Löfgrenin mukaan Akava ei ole toistaiseksi tuomassa tuoretta esitystään työmarkkinapöytään.
– Työmarkkinapöydässä asiat etenevät ainoastaan sellaisessa tilanteessa, että kompromissi on saavutettavissa. Olemme ymmärtäneet, että toistaiseksi avauksemme ei ole herättänyt muissa palkansaajakeskusjärjestöissä kiinnostusta. Siten meillä ei ole tällä hetkellä mitään tarvetta lähteä viemään tätä työmarkkinapöytään.
Suoman ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:ssa ja toimihenkilöjärjestö STTK:ssa suhtaudutaan epäillen Akavan esitykseen. SAK:ssa ja STTK:ssa katsotaan, että määräaikaisuuden perusteleminen on työlainsäädännön keskeinen periaate ja uusi avaus rapauttaisi palkansaajan turvaa.
– Jos tästä kuitenkin kiinnostutaan ja muissa keskusjärjestöissä nähdään, että tämä voisi olla keino, jolla työllisyyttä lisätään ja työllistämiskynnystä madalletaan, niin me olemme tietenkin valmiita viemään tätä eteenpäin myös työmarkkinapöydässä, Löfgren kertoo.
