Sosialidemokraattisten opiskelijoiden varapuheenjohtaja Maria Rytkönen kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipide-sivulla otsikolla Nuoria kannustetaan yrittäjiksi vastuuttomasti. Hän vastaa HS:n kirjoitukseen, jossa nuoria kannustettiin yrittäjiksi.
Rytkönen arvostelee, että ”puheenvuoroissa korostetaan nuorten yrittäjien menestystarinoita ja trendikästä, vapauksia luovaa tapaa tehdä työtä. Start up -yrityksiä on luonnehdittu Suomen pelastukseksi vaikeassa taloustilanteessa. Kun työttömyys on lisääntynyt, yhä useampi harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä. Tähän on myös julkisessa keskustelussa haluttu kannustaa, koska ”uudet työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin”.
Hänen mukaansa ”keskustelussa annetaan kuva, että yrittäjyys on helppoa ja asenne ratkaisee”.
– Kun menestymisen tieksi rakennetaan yksilölliset ominaisuudet, kuten myönteinen asenne, siirretään huomio pois siitä, että työttömyydessä on kysymys rakenteellisesta ja yhteiskunnallisesta ongelmasta. Myös järjestäytymiseltä viedään pohja, kun työmarkkinoiden ongelmat sysätään yksilöiden vastuulle.
Demarien opiskelijajohtaja kirjoittaa, että ”yrittäjyyteen liittyvät riskit jäävät myös usein mainitsematta. Keskustelussa on hämärtynyt kokonaiskuva eli esimerkiksi se, miten paljon markkinoilla jo on ikkunanpesijöitä”.
– On vastuutonta rohkaista nuoria kokeilemaan yrittäjyyttä kertomatta yrittäjyyden riskeistä. Usein yrittäjyyttä helpottaa lähipiirin apu tai kokemus, mutta kaikille tällaista strategista tietoa ei periydy, hän toteaa.
– Yrittäjyysbuumi alkaa kuulostaa uudelta kultakuumeelta tai torpparikaudelta, jossa työn puuttuessa yksilöt kilpailevat toisiaan vastaan tavoitellessaan menestystä. Pirstaleinen pienyrittäjäkenttä on toisiaan vastaan taisteleva järjestäytymätön ihmisjoukko, Maria Rytkönen kirjoittaa.
Kaikki yrittäjyys ei hänen mukaansa luo uutta työtä, vaan tarjontaa ja kilpailua. Yrittäjyyden sijaan hän haluaisi investoida koulutukseen ja tutkimukseen, jotta joskus vielä saataisiin Nokian kaltaisia läpimurtoja.
– Näin saavutettaisiin sellaista yrittäjyyttä, joka tulevaisuudessa voi työllistää ja luoda mahdollisesti uutta markkinaa ja uusia työmahdollisuuksia.
– Suomessa koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu viime vuosina suhteessa saman tasoisesti kuin Kreikassa. Suomi ei nouse yrittäjyydellä itsessään vaan innovaatioilla: koulutuksella, tutkimuksella ja investoinneilla, opiskelijademarien Rytkönen kirjoittaa.
