Suomen Pankin tuoreen julkaisun mukaan joka neljäs suomalainen elää valtion tuen varassa. Suomalaisten riippuvuus tulonsiirroista, kuten työ- ja kansaneläkkeistä ja työttömyyskorvauksista jatkaa kasvuaan.
Suomen Pankin tutkijat Helvi Kinnunen ja Petri Mäki-Fränti pohtivat Suomen tulevaisuutta kesäkuun Euro & Talous-julkaisussa. Pohdinnasta käy ilmi, että vero- ja maksutuloista yhä suurempi osa valuu tulonsiirtoihin.
– Kun yhä isompi osa julkisista menoista on tulonsiirtoja, niin yhä pienempi osa vero- ja maksutuloista jää kattamaan muita julkisia menoja, jotka ovat lähivuosina kasvamassa, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti.
Mäki-Fräntin mukaan tulonsiirroista riippuvaiset eivät ole yhtä herkkiä suhdanteille kuin työssä käyvät.
– Tulonsiirrot ovat vakaampaa tuloa kuin työtulot, joihin vaikuttaa suhdannekehitys. Tulonsiirroilla on tietyllä tavalla suhdannekehitystä vakauttava vaikutus.
Vanhempi ikäpolvi on selvinnyt taantumasta helpommalla kuin työttömät ja palkansaajat, sillä eläkeläisten tulot eivät heilahtele rajusti aikojen muuttuessa.
Seuraavan 15 vuoden aikana Suomi ikääntyy vauhdilla, sillä yli 65-vuotiaiden määrä tulee nousemaan 20 prosentista 26 prosenttiin. Vuoteen 2060 mennessä luku on kasvanut jo lähes 30 prosenttiin, ellei työikäisten osuus nouse. Syynä nousemiseen saattaisi olla esimerkiksi maahanmuutto.
Väestön ikääntyessä valtiota rasittavat myös terveydenhuollon kasvavat menot.
Vakaiden tulojen voisi luulla lisäävän kulutusta, mutta toisin on käynyt, sillä erityisesti yli 75-vuotiaat keräävät itselleen säästöjä. Säästöinnostus on yllättänyt Suomen Pankin tutkijat.
Säästämisasteen on havaittu nousevan iän myötä myös esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Isossa-Britanniassa. Yhtenä syynä pidetään sitä, että ihmiset haluavat kerätä perintöä jälkipolville.
