”Kysymys on täysin uudesta rikoslain pykälästä ja on luonnollisesti vielä tässä vaiheessa vaikea tietää, miten se tulee käytännössä toimimaan”, oikeusministeriön erityisasiantuntija Sanna Mikkola sanoo Ylelle.
Identiteettivarkaus eli toisen henkilötietojen oikeudeton käyttö ei sellaisenaan ole aiemmin ollut rangaistavaa, ellei siihen ole liittynyt esimerkiksi toisen kunnian loukkaamista tai petosta.
Ensi viikon perjantaina identiteettivarkaudesta tulee kuitenkin rikos, josta voidaan antaa sakkorangaistus. Muutoksen takana on EU:n tietoverkkorikosdirektiivi. Se velvoittaa tekemään muutoksia Suomen rikoslakiin.
Uuden säädöksen myötä rangaistavaa on periaatteessa myös pelkän valeprofiilin tekeminen esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, jos laissa säädetyt edellytykset vain täyttyvät.
Toisen nimissä esiintymisestä tulee asianomistajarikos eli juttu otetaan tutkintaan vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta.
Lakiteksti on muotoiltu siten, että identiteettivarkaudesta voidaan tuomita, jos erehdyttääkseen kolmatta osapuolta käyttää oikeudettomasti toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa.
”Haitan ei tule olla ihan pieni vaan vähäistä suurempi”, Mikkola selvittää.
Identiteettivarkauksista on jo nyt kirjattu rikosilmoituksia esimerkiksi kunnianloukkauksina.
”Nyt kriminalisoidaan myös tilanteet, joissa tehdään feikkiprofiili”, Helsingin poliisin ylikonstaapeli, nettipoliisi Marko Forss arvioi Ylelle.
Osa tapauksista on Forssin mukaan sellaisia, että otetaan toiselta henkilöltä vain kuva ja laitetaan eri nimi.
”Mielestäni ne eivät välttämättä täytä rikoksen tunnusmerkistöä, vaikka toisen kuvalla esiinnytkin”, hän toteaa.
Forss vertaa identiteettivarkauksia nettiin liittyviin kunnianloukkausjuttuihin ja niiden etenemiseen. Hyvin moni näiden juttujen tutkinnoista lopetetaan hänen mukaansa vedoten rikoksen vähäisyysperusteeseen.
