Vaikka Pohjoismaat ja Baltia ovat digitalisoineet kriittistä infrastruktuuriaan ja päätöksentekoaan, ymmärrys digitalisaatiota seuraavasta geopoliittisesta haavoittuvuudesta ei ole vastaavasti lisääntynyt, kertoo Ulkopoliittisen Instituutin tuore julkaisu.
Julkaistu Briefing Paper tarkastelee valtiojohtoisten kyberoperaatioiden strategista logiikkaa Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Tutkija Mika Aaltolan kirjoittaman paperin mukaan kyberoperaatioilla on strategisia tarkoitusperiä, jotka ovat vakavampia kuin urkkiminen ja vakoilu. Operaatioilla voidaan tehokkaasti levittää epäluottamusta ja epävakautta sekä kiristää kohteita. Lisäksi operaatiot voivat osoittaa tekijöidensä kykyjä ja toimia pelotteena.
Kyber-iskujen aiheuttamia haittoja arvioitaessa keskitytään yleensä fyysisiin tai taloudellisiin vaurioihin ja jätetään poliittisista syistä tehtyjen iskujen merkitys vähälle huomiolle. Esimerkiksi vaalien manipuloimisen aiheuttamat haitat ovat vakavampia kuin mahdolliset fyysiset vauriot.
Kyber-operaatiot ovat erityisen tehokkaita, kun ne yhdistetään poliittisiin painostuskeinoihin. Toistaiseksi tällaisten yhdistelmäkeinojen valikoima on rajallinen, mutta paperin mukaan huolestuttavaa on, että keinovalikoima voi laajeta ja johtaa konfliktien eskaloitumiseen. Silloin kyber-operaatiot aiheuttaisivat aiempaa vakavampia ja pitkäkestoisempia vaurioita etenkin geopoliittisesti.
Julkaisun mukaan jää nähtäväksi, voidaanko kyber-resilienssiä saavuttaa ilman aktiivista kyber-pelotetta, kuten nykyistä vahvempaa poliittista häpäisyä, taloudellisia pakotteita tai muuta pelotteen aktiivista rakentamista.
