Hänen mukaansa työeläkkeiden rahoitus ei nykyisellään kestäisi muutosta ja tulevat eläkeläiset olisivat suuria häviäjiä.
– Keskustelussa on kyseenalaistettu tietoon perustuva päätöksenteko, Työeläkevakuuttajat Telan Janne Pelkonen kirjoittaa blogissaan.
Indeksimuutokseen ladataan isoja odotuksia, varsinkin kun se ei koske takuu- ja kansaneläkettä. Noin 85 000 ihmistä on allekirjoittanut kansalaisaloitteen vilpittömästi uskoen sen parantavan köyhien eläkeläisten asemaa.
– Kansalaisaloite ei ole resonoinut merkittävästi suomalaisessa yhteiskunnassa. Sitä vastustavat työmarkkinaosapuolet, nuoret ja opiskelijat, eläkeala, tutkijat sekä lähes kaikki eläkeläisjärjestöt. Puolueistakaan ei ole löytynyt kannatusta, Pelkonen toteaa.
Indeksikysymys on ikuisuuskysymys. Ideana on parantaa työeläkettä saavien eläkeläisten toimeentuloa, koska pitkällä aikavälillä palkat ovat aina nousseet nopeammin kuin hinnat, mutta erityisesti pitkällä aikavälillä työeläkeindeksin kustannukset ovat huimat.
Pelkonen muistuttaa, että nyt työssäkäyvät ja nuoret joutuisivat indeksimuutosten maksumieheksi, sillä tarkistukset maksetaan aina kerätyistä eläkevakuutusmaksuista.
– Niitä varten ei ole rahastoitu mitään ennakkoon. Kukaan meistä ei ylipäänsä maksa omaa työeläkettään, suurin osa tulee työssäkäyvien pussista.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan palkkaindeksin kustantamista työeläkerahastoista. Pelkosen mukaan tähän liittyy suuri väärinkäsitys rahastojen koosta ja käyttötarkoituksesta, mikä on usein indeksimuutosta kannattavien ajattelun taustalla.
– On petollista korostaa noin 180 miljardin rahastopottia ja unohtaa samalla autuaasti pitkälti yli 600 miljardin kokonaiseläkevastuu. Eläkevarat kasvavat ajan myötä suhteessa vastuisiin. Ne riittävät juuri siihen mihin pitää: rahastoituihin työeläkkeen osiin. Rahastot eivät myöskään ole tarkoitettu vain nykyisille eläkeläisille, Pelkonen huomauttaa.
Tietoon perustuva päätöksenteko on ainoa oikea tapa päättää etuusperusteisesti määritellyistä eläkkeistä, ilman että kansalaisille annetaan liian ruusuinen kuva tulevasta.
– Eläketurvakeskuksen indeksilaskelmia ei ole repäisty hatusta, vaan metodit ja oletukset perustuvat tutkimustietoon sekä asiantuntijoiden kuulemisiin. Mitään ylimääräistä eläkerahastoissa ei nyt ole, ainakin jos haluamme pitää kiinni vastuullisesta päätöksenteosta ja eläkejärjestelmästä, mikä kestää sukupolvelta toiselle, Pelkonen toteaa.
