Susien pantaseurantaa on tehty vuodesta 1998. Syyskuusta 2013 alkaen ovat kansalaiset voineet seurata pantasusien sijaintia seitsemän tunnin viiveellä ja 10×10 kilometrin tarkkuudella.
Nyt on ilmoitettu palvelun lopettamisesta helmikuun lopussa. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että seurantaa on voitu käyttää salametsästykseen.
Kainuulaisen kansanedustaja Eero Suutarin (kok.) jättämässä kirjallisessa kysymyksessä huomautetaan, että sudet ovat olleet salametsästyksen kohteena ennen pantaseurantaakin. Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa on tuotu esille, että pantaseuranta on jopa vähentänyt salametsästystä.
Seurannalla on Suutarin mukaan myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys.
”Susien pantaseurantapalvelu palvelee laajemmin yhteiskuntaa ja laajempaa väestöä kuin pelkästään metsästäjiä. Palvelusta on ollut konkreettista hyötyä etenkin metsästäjien koiravahinkojen ehkäisyssä mutta myös ratsastus- ja vaellustallien turvallisuusriskien minimoinnissa. On tärkeää, että tallit voivat ajantasaisten seurantatietojen avulla päättää retkien ajankohdasta, milloin riski kohdata seudulla liikkuvia susia on minimissään”, Suutarin kysymyksessä todetaan.
Edustajan mukaan palvelusta on ollut arvokasta hyötyä myös lampaankasvattajille. ”Näiden näkökulmien ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti tulisi susien pantaseurannan lopettamispäätöstä arvioida uudelleen. Hallitusohjelmassakin pyritään kaikki julkisin varoin kerätty tieto saamaan kansalaisten vapaasti käytettäväksi”, Eero Suutari katsoo.
Varsinaisessa kysymyksessä tiedustellaan susien tutkimiseen käytettävää rahasummaa ja sillä tuotettavia tietoja ja palveluja sekä mitä aiotaan tehdä, ettei kansalaisten pelko susien aiheuttamien vahinkojen sekä turvallisuusriskien lisääntymisestä toteudu pantaseurantapalvelu lopetettaessa.
