Tiedon määrä ja saatavuus on räjähtänyt, ammatteja syntyy ja kuolee entistä nopeammin, oppimista tapahtuu kaikkialla. Voi olla, että ihmiselle on enemmän hyötyä vapaa-ajalla pelatusta kännykkäpelistä kuin äidinkielen sijamuotojen opettelusta.
Koulun tärkeimmäksi tehtäväksi tulee nostaa oppijoiden vahvuuksien tunnistaminen ja oppimisen taitojen kehittäminen. Käsillä tekeminen, sosiaaliset taidot ja omat kiinnostuksen kohteet on nostettava nykyistä suurempaan rooliin, ja ilmiöpohjaisuus ja projektioppiminen on otettava käyttöön laajasti kaikilla oppiasteilla.
Pienet muutokset eivät riitä. Jos koulutus ei muutu, se on vaarassa muuttua epäolennaiseksi, muusta yhteiskunnasta irrallaan leijuvaksi instituutioksi. Se olisi tuhlausta.
Sitran Uusi koulutus -foorumi, joka päättää puolivuotisen työnsä torstaina, vaatii, että koulutus ei vain sopeudu muutokseen vaan myös tekee muutosta.
Sillä ei ole niin väliä, muistaako Pohjanmaan joet, tunnistaako piharatamon tai osaako kirjoittaa kauniisti käsin. Sillä on, että janoaa oppia uutta.
Uusi koulutus -foorumin visiona Suomelle on maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. Koulutus on suurten muutosten edessä, mutta niitä muutoksia ei ratkaista rahalla.
– Olemme pitkään ratsastaneet Pisa-hysterialla ja uskotelleet, että meidän koulumme on hyvä. Meillä on hirveän hyvä koulu eilistä varten. Se ei ole tätä päivää eikä tulevaisuutta varten, kertoo foorumin osallistuja, Jyväskylän opettajankoulutuksen johtaja Tiina Silander.
Foorumin näkemyksen mukaan on myös keskeistä, että oppimisympäristöt avautuvat voimakkaammin ympäröivään yhteiskuntaa ja yhteisöön. Inspiraatiota voi hakea maker-kulttuurista, jossa itse värkkäämällä opitaan ratkomaan ongelmia yhdessä luovana verkostona.
Lisäksi foorumi ehdottaa osaamisperustaisen arvioinnin käyttöönottoa.
– Käsistään taitava ei ikinä pääse opiskelemaan omaa alaansa, ellemme lopeta todistusten keskiarvojen tuijottamista. Jos haluan fantastisen puuveneen, onko väliä, jos veneen tekijällä oli äidinkieli 6, kommentoi foorumin osallistuja, luokanopettaja Maarit Korhonen.
Korkeakouluissa kapea-alaisista tutkinnoista tulisi siirtyä kohti nykyistä laajempia opintopaletteja. Koulutusputken sijaan tarvitaan joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Harrastuneisuuden ja osaamisen näkyväksi tekemiseen on löydettävä uusia ratkaisuja.
– Elämme maailmassa, jossa ammattitaito on yhä enemmän kiinni omasta harrastuneisuudesta. Oman osaamisen ylläpito perustuu oman alan intohimoiseen seuraamiseen ja uusien kykyjen omaksumiseen ennen kuin oppilaitos tai työnantaja on niistä kuullutkaan, sanoo Neogamesin politiikka-analyytikko Jari-Pekka Kaleva.
Foorumi ehdottaa näiden uudistusten lisäksi myös hankerahan kanavoimista perustoiminnan uudistamiseen, teknologiakehittäjien ja pedagogien yhteistyön lisäämistä, digitaalisten oppimateriaalien käyttöönoton nopeuttamista, omaa oppimista koskevan datan hyödyntämisen on edistämistä sekä yhden koulutusviennin strategian rakentamista Suomelle.
Uusi koulutus -foorumi on osa Sitran koulutustoimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
