Koskelan hammaslääkäriaseman toimitusjohtajan, hammaslääkäri Sanni Ahon mielestä valinnanvapaus vaikuttaa sinänsä hyvältä, mutta käytännön toteutus epäilyttää vielä. Lakiluonnoksen mukaan asiakkaat saisivat valita vuodesta 2019 alkaen julkisen tai yksityisen hammashoitolan, jossa hinta olisi asiakkaalle sama.
– Epäilykset liittyvät siihen, pystyykö pieni yritys olemaan palveluntuottajana. Meidän tahtotila on se, ettei tarvitsisi soten vuoksi lähteä ketjuuntumaan, ja kyllä me toivoisimme, että voisimme pienyrittäjänä olla mukana, Aho sanoo.
Helsingin Käpylässä sijaitsevalla Koskelan hammaslääkäriasemalla työskentelee neljä osa-aikaista hammaslääkäriä. Aho kertoo, että potilaat jakautuvat epätasaisesti: osalla hammaslääkäreistä on hyvin potilaita ja osalla on hiljaisempaa.
– Pääsääntöisesti sama pätee meihin kuin muihinkin, että olisi kapasiteettia ottaa enemmänkin potilaita, Aho kertoo.
Nykyisin aikuisten hammashoidon tuottajista neljäsosa on ammatinharjoittajia ja pieniä hammaslääkäriasemia, ja neljäsosa suuria yrityksiä. Puolet tuottajista on terveyskeskuksia.
Aho kertoo, että noin vuoden ajan uutena ilmiönä heille on tullut asiakkaita, jotka etsivät nimenomaan ketjuuntumatonta hammaslääkäriasemaa.
– Tosiasia on, että moni joutuu nostamaan hintojaan ketjuuntumisen myötä, koska ketju vetää välistä ja hinnat ovat korkeammat.
Liitto: Korvaus painotettava toimenpiteisiin
Eniten Ahoa askarruttaa se, minkälaisen korvauksen yrittäjät saavat potilaista valinnanvapausmallissa.
– Miten suureksi riski pienelle yrittäjälle jää, kun potilasmäärä ei ole meillä niin suuri, että se laskisi riskiä. Jos olisi vaikka kapitaatiokorvaus puhtaasti ja sitten tulee potilas, jolla on tosi paljon hoidettavaa, voi olla, että siinä tulee ongelmia meidän kannalta, Aho pohtii.
Lausuntokierroksella olevan valinnanvapauslain luonnoksen mukaan palveluntuottajalle maksetaan jokaisesta listautuneesta asiakkaasta kiinteä korvaus (ns. tarvevakioitu kapitaatio), jonka osuus on vähintään 80 prosenttia. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat ennen kaikkea asiakkaan ikä, sukupuoli ja työssäkäynti.
Loput 20 prosenttia korvauksesta voidaan maksaa tuottajalle esimerkiksi toimenpiteiden, vaikuttavuuden tai kustannustehokkuuden perusteella.
Korvausten euromääristä päättävät vasta maakunnat.
Hammaslääkäriliitto on ottanut kantaa sen puolesta, että hammashoidon korvaus painottuisi enemmän suoritteisiin eli toimenpiteisiin kuin kapitaatioon eli asiakasmäärään perustuvaan kiinteään vuosikorvaukseen.
Pelkkä kiinteä korvaus ei liiton mukaan kannusta hoitamaan suuren hoidon tarpeessa olevia potilaita.
Pienellä vastaanotolla kohdataan ihminen
Sote-uudistus huolestuttaa myös Kuhmossa. Hammaslääkäri Kati Sarvela työskentelee Aijan hampaassa, joka on 1–2 hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotto.
Kymmenen vuotta sitten hän työskenteli Jyväskylässä hammaslääkäriketjussa yksikön vastaavana hammaslääkärinä, kunnes hän uupui ja sairastui rintasyöpään. Sen jälkeen Sarvela muutti Kuhmoon.
– Kuulostaa siltä, että olemme menossa kasvottomiin ketjuihin, terveyskeskoihin. Uskon, että pienellä vastaanotolla tulee ihan eri tavalla kohdattua ihminen, kun tunnemme toisemme ja meillä on yhteinen, pitkä tarina, Sarvela sanoo.
Sarvela pelkää, että valinnanvapaustuottajaksi listautuminen lisäisi raportointivelvollisuuksia entisestään. Jo nykyisin hallinnolliset työt ja tietokonejärjestelmät syövät suuhygienisti Aija Porkan, Aijan hampaan omistajan, aikaa potilastyöltä.
Sarvela arvelee, että Aijan hammas saattaakin jäädä valinnanvapausmallin ulkopuolelle.
– Ehkä tulevaisuudessa keskitymme hoitamaan asiakkaita, jotka maksavat mieluummin laadukkaasta hoitamisesta, mutta ilman maakuntakorvausta. Ehkä lisäksi voimme tarjota maksusetelipalveluna hammashoitoa pelkäävien hoitamista, josta meillä on sekä kokemusta että ammattitaitoa.
Viimeinen vaihtoehto on, että Aijan hammas myydään ketjulle.
Tarjolla pelkästään keikkalääkäreitä
Kuhmossa on Aijan hampaan lisäksi yksi toinen yksityinen hammaslääkäriasema, jossa työskentelee sotkamolainen hammaslääkäri osa-aikaisesti. Terveyskeskuksessa on kolme hammaslääkäriä.
– Meillä on krooninen pula hammaslääkäreistä. Vähän pahaa pelkään, että jos hammashoito menee ketjuihin, niin kohta meillä on täällä pelkästään ketjujen keikkalääkäreitä, Sarvela toteaa.
Aijan hammas on paikannut Kainuun itäisen alueen päivystysvajetta pitämällä vastaanottoa auki välillä myös viikonloppuisin.
– Monestihan kuhmolainen joutuu ajamaan 120 kilometriä viikonloppuna Kajaaniin, kun hammasta särkee.
Sarvela ei ymmärrä, miksi hammashoidossa pitäisi siirtyä suuriin yksiköihin. Hän ihmettelee, mikseivät pienet hammaslääkäriyritykset voisi verkostoitua vapaamuotoisesti ja tehdä yhteistyötä ilman hallinnollista pakkoa.
Vaikka sote-uudistuksen yhteydessä puhutaan ennaltaehkäisystä ja asiakaslähtöisyydestä, niin mikään ei Sarvelan mielestä toteutuksessa viittaa siihen.
– Olemme menossa kasvottomaan järjestelmään, eikä ole mikään ihme, että ihmisiä valuu täydentäviin hoitoihin, joissa heitä kuunnellaan ja heidät aidosti kohdataan, Sarvela toteaa.
