Pääministerin mielestä Erkki Virtasen selvityksessä on monia tärkeitä ja kannatettavia ehdotuksia rakentamisen ongelmien korjaamiseen.
Juha Sipilän mielestä pulmana on rakennusprojektien liian heikko omistajuus eli julkinen valta ei ole valvonut etujaan riittävän hyvin.
– Meillä on julkisessa rakentamisessa laatuongelmia, mutta myös budjetissa pysymisen ongelmia ja aikatauluongelmia. Meidän pitää olla äärimmäisen määrätietoisia ja vaativia silloin, kun rakennetaan julkisilla varoilla, pääministeri korostaa.
Sipilä rohkaisee kuntia tekemään investointeja home- ja sisäilmaongelmien korjaamiseksi.
– Kilpailukriteeriksi pitää voida kirjata, että rakennuttajalla on todistettavasti sisäilmaongelmaton rakentamisen historia. Pitää olla sataprosenttinen varmuus siitä, että rakennus tulee kuntoon. Laadun on oltava sellaista kuin pitääkin. Siihen tämä selvitys antaa nyt oikein hyviä eväitä, hän sanoo.
Sipilä pitää myös hyvänä selvitysmiehen suosituksia rakentamisen allianssimallista, jossa valtio ja rakentaja kantavat yhdessä vastuun koko elinkaaren ajan. Hänen mielestään tärkeä on myös selvityshenkilön suositus siitä, että kun valtio on rakentamisessa mukana, se määrää sekä euromääräisen että prosentuaalisen katon kustannuksille.
Selvitysmieheltä 11 suositusta
Erkki Virtasen selvitys paljasti, että valtion osittain rahoittamat rakennushankkeet näyttävät jopa pääsääntöisesti epäonnistuvan. Siksi valtion rahoitus tulisi jatkossa aina määritellä sekä euromääräisenä enimmäissummana että prosentuaalisena enimmäismääränä.
Valtion osallistumisen pelisäännöt hankeohjaukseen pitäisi myös selkiyttää ja valtion vaikutusmahdollisuuksia lisätä.
Virtanen ehdottaa myös, että Suomessa alettaisiin väyläpolitiikassa noudattaa Ruotsin ja Norjan käytäntöjä. Näissä maissa laaditaan vaalikausittain parlamentaarisesti pidemmän aikavälin väyläsuunnitelma.
Erkki Virtanen suosittaa, että valtion rakennushankkeiden johtoelimiin olisi myös nimettävä riittävin valtuuksin toimivat taloudellista ja rakentamisen asiantuntemusta edustavat valtion edustajat. Lisäksi edellisten tueksi tarvitaan uusia päätöksiä ja linjauksia hallintolain esteellisyysäännösten soveltamisesta.
Valtiolle pitäisi Virtasen mukaan myös antaa oikeus tarvittaessa keskeyttää rahoitus, mikäli hanke poikkeaa kohtuuttomasti ja perusteettomasti alkuperäisestä suunnitelmasta.
Liikenneväylien osalta Virtanen ehdottaa, että kunkin hallituksen olisi asetettava parlamentaarinen elin, joka valmistelee kolmea seuraavaa vaalikautta koskevan väyläpoliittisen suunnitelman. Uuden hallituksen pitäisi sen pohjalta laatia ensimmäisen kehyspäätöksensä yhteydessä hallituskauden kattava väyläohjelma.
Virtanen suosittaa myös, että väylähankkeiden aloittamisesta ei pitäisi päättää lisäbudjeteissa. Budjetoinnissa ehdotetaan väyläverkon kehittämisessä siirtymistä viisivuotisen siirtomäärärahan käyttöön.
Virtanen suosittelee, että valtion omissa vaativissa rakennushankkeissa käytettäisiin pääsääntöisesti allianssimallia. Valtion olisi pääsääntöisesti vaadittava allianssimallin käyttöä myös osittain rahoittamissaan rakennushankkeissa.
Selvitysmiehen mukaan valtion pitäisi ryhtyä Senaatti-kiinteistöjen avulla voimakkaasti edistämään allianssi-elinkaarimallin käyttöä julkisessa rakentamisessa. Tämä voisi jatkossa olla yksi mahdollinen ratkaisu kosteus- ja homeongelmien ehkäisemiseen ja hoitamiseen.
Valtion omistamien kiinteistöjen osalta Virtanen ehdottaa, että Senaatti-kiinteistöt ja hallinnonalat ministeriöiden johdolla yhdessä tekisivät jo laatimansa investointisuunnitelman pohjalta kiinteistöjen ja niiden työympäristöjen kehittämisohjelman. Näin voitaisiin muun muassa saavuttaa Senaatin tavoittelema sadan miljoonan euron vuokramenojen alentamistavoite.
