Verkkouutiset

Sauvakävelyllä saa vauhtia rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan

Säännöllinen sauvakävely vaikuttaa edullisesti rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan, osoittaa väitöstutkimus.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Niko Wasenius selvitti väitöstutkimuksessaan muun muassa 13 vuorokauden laitoskuntoutusintervention ja 12 viikon ohjatun harjoitteluintervention vaikutusta fyysiseen kokonaisaktiivisuuteen sekä harjoitteluintervention vaikutusta tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin.

Waseniuksen ensimmäinen tutkimusaineisto koostui kahden aktiivisen kuntoutusintervention osallistujista, jotka kärsivät kroonisesta niska- tai hartiakivusta; tässä aineistossa oli mukana 16 naista ja kolme miestä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Toisen aineiston muodostivat 144 ylipainoista tai lihavaa keski-ikäistä miestä, joilla oli häiriintynyt glukoosiaineenvaihdunnansäätely. Miehet jaettiin kontrolliryhmään sekä kahteen ohjattuun harjoitusryhmään, joista toinen harjoitti sauvakävelyä ja toinen suoritti nopeusvoimatyyppistä kuntosaliharjoittelua.

Ryhmät harjoittelivat 12 viikkoa kolme kertaa viikossa tunnin kerrallaan. Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät, glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan ja maksan entsyymien aineenvaihdunnan indikaattorit, kehon koostumus, verenpaine, fyysinen suorituskyky ja ravitsemus mitattiin ennen ja jälkeen harjoittelun.

Osallistujien fyysisen kokonaisaktiivisuuden määrä ei lisääntynyt kuntoutus- tai harjoitteluintervention seurauksena. Sekä kuntoutus- että sauvakävely lisäsivät vapaa-ajan liikunnan määrää. Mitä enemmän sauva- ja kuntosaliryhmien viikoittainen vapaa-ajan kokonaisliikunnan määrä lisääntyi, sitä enemmän ei-vapaa-ajan liikunnan määrä väheni.

Verrattuna kontrolliryhmään etenkin sauvakävelyllä oli terveydelle edullisia vaikutuksia kehon rasvakudokseen sekä rasva- ja glukoosiaineenvaihdunnan säätelyyn. Lisäksi ei-ohjatun vapaa-ajan liikunnan intensiteetti selitti itsenäisesti 10 prosenttia kävelynopeuden, 9 prosenttia kehon painon ja 7 prosenttia kehon painoindeksin muutoksen vaihtelusta.

– Fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät interventiot eivät automaattisesti lisää liikunnan määrää kokonaisuudessaan. Ne näyttävät kuitenkin lisäävän vapaa-ajan liikuntaa, ja tällä voi olla tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin edullisia terveysvaikutuksia, Wasenius toteaa väitöstiedotteessaan.

TtM Niko Waseniuksen väitöskirja Influence of exercise training on daily physical activity and risk factors for type 2 diabetes tarkastetaan 17. lokakuuta Helsingin yliopistossa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)