Saunomisen vaikutus stressin lieventämiseen ja sydänterveyteen on merkittävä. Tämä on lääketieteellisesti todistettu kardiologi Jari Laukkasen johtamassa, Itä-Suomen yliopistossa julkaistussa tutkimuksessa.
Vaikka liikunta joinain päivinä jäisikin väliin, saunomisesta ei kannata laistaa, sillä sen terveysvaikutukset ovat osittain samankaltaiset kevyen liikunnan kanssa. Paras hyöty saadaan kuitenkin yhdistämällä saunominen liikunnalliseen elämäntapaan.
Mitä ihmiskehossa ja erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistössä sitten tapahtuu saunan lämmössä?
– Kehossa tapahtuu monenlaisia muutoksia lämmön vaikutuksesta: sen lämpötila nousee, verenkierto vilkastuu ja verisuonet laajenevat, jolloin sydän työskentelee tehokkaammin. Verisuonet myös laajenevat ja muuttuvat joustavammiksi. Saunassa verenkierto ohjautuu iholle lämmönsäätelyn vuoksi ja iho hikoilee. Sauna kuormittaa verenkiertoelimistöä, kuten fyysinen rasitus muutenkin, Laukkanen kertoo.
Saunominen on siis terveysteko itselle siinä, missä liikuntakin.
– Siihen pätee sama kuin liikuntaankin: sen on toistuttava riittävän usein, jotta myönteisiä vaikutuksia saadaan. Tutkimuksessamme ilmeni, että 4–7 kertaa viikossa saunovien riski sairastua sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin väheni peräti 63 prosenttia.
Saunominen vaikuttaa Laukkasen mukaan kehossa eniten verenkiertoon ja siten myös terveysvaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin niihin asioihin, joihin verenkiertoelimistöllä on suurin merkitys.
– Saunominen laskee verenpainetta vielä hyvän aikaa saunasta poistulon jälkeenkin. Alhaisempi verenpaine taas vaikuttaa positiivisesti moniin seikkoihin, kuten aivojen terveyteen.
Sykevälivaihtelu laajenee, stressitaso laskee
Tuoreimmassa, pian julkistettavassa jatkotutkimuksessa paneuduttiin syvemmälle saunomisen ja stressitason alenemisen yhteyteen. Siinä mitattiin autonomisen hermoston toimintaa ja sykkeen käyttäytymistä – sykevälivaihtelua – saunomisen jälkeen. Tulokset osoittavat, että sykevälivaihtelu laajenee saunovilla ja kehon stressitaso siten laskee.
Länsimainen elämäntapa on hyvin suorituskeskeinen ja stressiin yhdistettävät sairaudet tappavat yhä enemmän ihmisiä. Voisiko saunasta löytyä ratkaisu?
– Saunominen on ehdottomasti yksi niistä asioista, joilla on myönteisiä vaikutuksia. Se hoitaa sydäntä, vähentää stressiä ja parantaa unen laatua. Saunominen tukee hyvinvointia, mutta sen lisäksi tarvitaan riittävästi liikuntaa, hyvää ravintoa ja unta, Laukkanen sanoo.
Myös muissa tutkimuksissa saunalla on löydetty olevan muitakin positiivisia terveysvaikutuksia.
– Joissain tutkimuksissa on todettu sydämen vajaatoiminnan oireiden korjaantuneen ja astman tyyppisten oireiden helpottuneen. Lisäksi joidenkin ihosairauksien, kuten psoriasiksen on todettu lieventyneen saunomisen seurauksena. Myös flunssan ja erilaisten tulehdusten oireisiin saunan on todettu tuovan helpotusta. Näen itse, että merkittävimmät kansanterveydelliset vaikutukset saunomisella on kuitenkin sydän- ja verenkiertoelinten terveyteen, Laukkanen toteaa.
Pelkkää rentoutumista ja mielen tasapainoa
Usein terveysvalistus on negatiivissävytteistä eli kerrotaan, mitä ei saa tehdä ja syödä ja kuinka monta kertaa viikossa pitää muistaa liikkua. Monet kokevat sen aiheuttavan lisästressiä ja painetta jo muutenkin hektiseen elämään.
– Saunominen on siinä mielessä poikkeus tästä, sillä siihen ei liity minkäänlaista suorittamista tai painetta, pelkkää hyvinvointia, rentoutumista ja mielen tasapainoa. Saunominen on jotain kivaa ja silti terveellistä. Saunominen täydentää terveellistä elämäntapaa ja lisää hyvinvointia monella tasolla.
Vaikka liikuntaa joinain päivinä jäisikin väliin, niin esimerkiksi iltaan sijoittuva säännöllinen saunarituaali purkaa tehokkaasti päivän stressiä ja vaikuttaa sitä kautta positiivisesti terveyteen.
Laukkanen on tutkinut saunomisen terveysvaikutuksia pitkään ja elää niin kuin opettaa.
– Saunon lähes päivittäin, riippuen vähän arjen tilanteista. Minulle täydellinen saunaelämys on leppoisat löylyt kotisaunassa heti reippaan lenkin tai kuntosaliharjoittelun perään, Laukkanen kertoo.
